(13.7.) Kuvia Savonlinnan-Huutokosken ratatyömaalta (kuva: Jarkko Voutilainen).

 

Myös yön tunnit on liikenteen kasvaessa otettu Äänekosken-Haapajärven radalla käyttöön. Huonokuntoista 164 kilometrin rataa liikennöidään 40 kilometrin tuntinopeudella.

Ratoihin on satsattu vähiten Suomessa

(18.6.) Suomessa rautateiden kunnossapidon kustannukset ovat suhteessa rataverkon laajuuteen pienimmät kaikista vertailumaista, kertoo liikenneministeriön työryhmäraportti. Liikennemääriltään Suomi on kuitenkin UIC:n (International Union of Railways) tekemien vertailujen keskitasoa. Tuloksena yli tuhat kilometriä ratoja on yli-ikäisiä. Osalla voidaan liikkua vain 40 kilometriä tunnissa ja 20 tonnin akselipainoin.

Työryhmäraportti käsittelee radanpitoa ja rautatiemarkkinoita EU:n rautatiepolitiikan luomasta uudesta näkökulmasta. Se mm. jäsentää alan toimijoita uudella tavalla.

Suomessa on pitkään tarkasteltu rautateitä yhtenä kokonaisuutena. Se ei raportin mukaan tuota järkeviä loppupäätelmiä: toimijoita tulee eritellä ja arvioida oman liiketoiminnan luonteen perusteella. Rakentajien liiketoiminta poikkeaa kaluston omistajan toiminnasta. Rataverkon omistajan tase on raskas, kun taas liikenteen operoija voi toimia vähemmällä pääomalla, raportissa sanotaan.

Työryhmä pitää Suomen radanpidon markkinoiden kilpailurakennetta kehittymättömänä. Nykyinen malli, jossa kaksi julkisesti omistettua toimijaa kilpailevat keskenään, ei ole pitkällä aikavälillä kestävä.

Radanpidon töiden toimintamallin kehittäminen, työryhmän loppuraportti

 

Pohjoiskalotin kilpailukyvystä ilmastonmuutosta vasten puhuu mm. Tromsin läänin maaherra, Norjan entinen kalastusministeri Svein Ludvigsen. Kuva: Magne Kveseth.

Rajat ylittävä keskustelufoorumi

Pohjoiskalotti, ilmastonmuutos
ja globaali kilpailu

(4.6.) Haaparannalla elokuun 8.-10. päivinä järjestettävässä konferenssissa kysellään, selviytyykö Pohjoiskalotti ilmastohaasteissa ja globaalissa kilpailussa. Aihetta lähestyvät sekä tutkijat että valtakunnan ja paikallispoliitikot Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.

Esitelmöitsijöitä ovat mm. Martin Hedberg Ruotsin ilma- ja ilmastokeskuksesta, tutkimusjohtaja Kim Holmen Norjan polaaritutkimusinstituutista, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Lars-Anders Bær Ruotsin saamelaiskäräjiltä ja dosentti Lassi Heininen Lapin yliopistosta.

Rajat ylittävä pohjoiskalottifoorumi järjestetään 24. kerran. Järjestäjiä ovat Ruotsin ja Norjan Norden-yhdistykset, Suomen Pohjola-Norden ja Pohjoiskalotin neuvosto.

Kaleva: Kauppakeskuksilla on heikko ennuste

 

(16.5.) Kuvia Jyväskylän-Jämsänkosken ratatyömaalta

Betonipölkyt odottavat Huutokoskella asentamista Savonlinnan rataan, jota vielä muutama vuosi sitten uhkasi lakkauttaminen.

Oy VR-Rata Ab:sta saatetaan
irrottaa kalustopooli

(7.5.) Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä on esitellyt Oy VR-Rata Ab:sta irrotettavaa ”kalustopankkia”, kertoo Rautatieläisten liitto. Liiton mukaan Oy VR-Rata Ab:stä voidaan irrottaa erilliseksi yhtiöksi Ratahallintokeskuksen (RHK) alaisuuteen kalustopooli, johon sijoitettaisiin suurimmat ratakoneet. Siitä voisi jokaisen kunnossapidon tai radanrakennuksen kilpailun voittaja vuokrata kalustoa.

Työryhmä on pohtinut myös Oy VR-Rata Ab:n irrottamista omaksi yhtiökseen VR-Yhtymästä. Liikenteenohjaus puolestaan yhtiöitetään omaksi valtionyhtiökseen RHK:n alaisuuteen. Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman virkamiestyöryhmän esityksistä tehdään poliittisia päätöksiä loppukesällä, Rautatieläisten liitto kertoo.

 

Ratahallintokeskuksen lähivuosien investointitarpeissa korostuvat mm. maan eri osia yhdistävät rataosat. Rataverkkoon investoitu saadaan monenlaisina hyötyinä takaisin, sanoo RHK vuosikertomuksessaan.

Ratahallintokeskuksen vuosikertomus:

Moni rataosa alkaa olla tukossa

(23.4.) Suomessa kiinnostus raakapuukuljetusten kilpailuttamiseen on lisääntynyt sen jälkeen, kun Venäjä ilmoitti aikeistaan nostaa raakapuun vientitulleja. On mahdollista, että raakapuun kuljetussuunnat muuttuvat ja rautatiekuljetukset kasvavat entisestään, arvioi Ratahallintokeskus (RHK) vuosikertomuksessaan.

Vuonna 2007 rataverkkoa kehitettiin edellisvuotta vähemmän. Ratojen huonosta kunnosta johtuvia liikennerajoituksia oli 592 kilometrillä.

Perusväylänpidon rahoitus on RHK:n mukaan kauan ollut ”täysin riittämätöntä”, eikä kehittämisinvestointien rahoitus vastaa tarpeita. Ratojen läpäisykyky on paikoin lopussa, ja tilanne huononee kysynnän kasvaessa. Monilla rataosilla välityskyky on kokonaan käytössä, eikä niille enää mahdu lisää junia.

Radanpitäjän ahdinkoa pahentaa ratatöiden ja -tarvikkeiden hinnannousu. RHK:n mukaan ratoihin olisi oltava käytettävissä vähintään 190 miljoonaa euroa vuodessa.

Haasteena on myös, että radanpitoon asiantuntijoita tarvitaan kapeille erikoisalueille. Puutetta on paitsi rahasta myös osaajista.

Rautateillä kuljetettiin viime vuonna 40,3 miljoonaa tonnia tavaraa, jossa on vähennystä edellisvuoteen noin 8 %. Notkahdus johtuu Venäjältä tulevien raakapuukuljetusten vähenemisestä.

Ratahallintokeskuksen vuosikertomus 2007

 

Raakapuuvuorta Kannonkosken asemalla Äänekosken-Haapajärven radan varrella.

Selvitys:

Raakapuuterminaalit avoimiksi
eri rautatieyrityksille

(22.4.) Noustessaan 50 euroon kuutiolta Venäjän puutullit lopettavat raakapuun tuonnin Venäjältä lähes täysin, todetaan Ratahallintokeskuksen (RHK) julkaisemassa selvityksessä.

Teollisuuden olisi sen jälkeen pystyttävä hankkimaan raakapuuta tehostetusti ja kohtuullisin kustannuksin kotimaasta. Tämä edellyttää terminaaliverkoston kehittämistä. Autoilla terminaaleihin syötettävä puu viedään tuotantolaitoksille suorina asiakasjunina, mikä tehostaa kalustokiertoa ja lisää tehokkuutta.

Terminaaliverkostoa kehitettäessä on kiinnitettävä huomiota terminaalien sijaintiin kuljetusketjun kustannusten näkökulmasta. Selvityksen mukaan on myös tärkeää, että terminaalit ovat avoimina uusillekin rautatieyrityksille.

Kuljetusten kasvu asettaa uuteen tilanteeseen ne ns. vähäliikenteiset radat, joiden varsilta huomattava osa raakapuusta lähtee. Erityisesti rataosien Äänekoski–Haapajärvi, Savonlinna–Huutokoski sekä Kontiomäki–Pesiökylä– Ämmänsaari ja Nurmes–Vuokatti kuljetusmäärien arvioidaan kasvavan merkittävästi.

Liikenteen kasvu voi synnyttää rataosille kapasiteettiongelmia harvojen kohtauspaikkojen vuoksi. Radoista useimmat edellyttävät pikaisia peruskorjauksia.

RHK:n selvitys: Raakapuukuljetusten tulevaisuuden haasteet

 

Tavarajuna ruotsalaisessa tasoristeyksessä. (Kuva: Banverket)

Ruotsin rautatievirasto:

Lisää toimijoita valtion rataverkolle

(4.4.) Ruotsin rautatievirasto (Järnvägstryrelsen) esittää uusia toimia rautatiemarkkinoiden vauhdittamiseksi. Markkinoiden kehityksen kannalta on tärkeää päästä tehokkaaseen kilpailuun. Yksi tapa on saada radoille lisää toimijoita, Järnvägstyrelsen lausuu.

Yhtenä kilpailun syntymisen esteenä sekä tavara- että henkilöliikenteessä ovat korkeat investointikustannukset. Järnvägstyrelsenin mukaan veto- ja vaunukalustolle on luotava toimivammat markkinat parantamalla kaluston kierrätystä.

Järnvägstyrelsen esittää, että valtion olisi tavaraliikennettä hoitavan Green Cargon ja henkilöliikennettä hoitavan SJ:n osakkeenomistajana estettävä yhtiöitä romuttamasta sellaista kalustoa, jolle on selkeät jälkimarkkinat.

VR ei tee kilpailusta helppoa

Maaseudun Tulevaisuuden 50-vuotishaastattelussa (2.4.) toimitusjohtaja Henri Kuitunen sanoo, ettei VR Yhtymä Oy:llä ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin "olla hyvin valmistautuneita kilpailijoihin".

"Me pyrimme mahdollisuuksien mukaan toimimaan niin, ettei kilpailu tule olemaan niille helppoa", Kuitunen sanoo.

Järnvägsstyrelsens förslag till åtgärder för att förbättra konkurrensen på järnvägsmarknaden

 

Sortavalalaisauto on pysähtynyt rengasrikon jälkeen tiensivuun Pietarin ja Sortavalan välillä. Neuvostokartan (1968) mukaan Syväoro, 13 km Elisenvaarasta, on rajanylityspaikka. Se oli kuitenkin lakkautettu jo vuonna 1958.

Karjalan tasavalta:

Syväoron rajanylityspaikan vaihtoehdot
- kehittäminen tai näivettyminen

(25.3.) Karjalan tasavalta tiedottaa käyneensä neuvotteluja Syväoron - Parikkalan rajanylityspaikan kehittämisestä. Suomesta niihin osallistuivat Parikkalan kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Berg ja elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn, Karjalan tasavallasta lähialueyhteistyön päällikkö, Lahdenpohjan talouspäällikkö, Rostek-Sortavala Oy:n johtaja sekä Sortavalan tiehallinnon johtaja.

Syväoro on väliaikainen rajanylityspaikka, jolla on vakituista henkilöstöä. Se on Karjalan tasavallan mukaan ainoa tämän tyypin ylityspaikka. Syväoroa käyttää puolensataa venäläistä yritystä ja niiden suomalaista yhteistyökumppania. Vuonna 2006 Syväoron kautta kuljetettiin 244.000 tonnia tavaraa mutta vuonna 2007 toiminta tasavallan mukaan hiipui. Syväoron status sallii vain puutavaran kuljetukset.

Rajan molemmilla puolilla paikalliset viranomaiset kannattavat matkailun käynnistämistä Syväoron kautta. Karjalan tasavallan mukaan bussi- ja henkilöautoliikenteestä tehtiin viime kesänä lupahakemus mutta lupaa ei saatu "sillä verukkeella, että ylityspaikalla ei ole kalustoa eikä telineitä bussien ja henkilöautojen raja- ja tullitarkastusta varten".

Venäjän ja Karjalan aluetasavallan hallitukset tukevat rajanylityspaikan avaamista, ja nyt odotetaan Suomen hallituksen reaktiota, Karjalan tasavalta ilmoittaa. Ellei optimistinen skenaario toteudu, koko hanke saattaa jäädä unholaan, sillä puutavaran kuljetukset Suomeen Syväoron kautta ovat supistumassa, tasavalta sanoo tiedotteessaan.

 

Iivari Mononen Oy valmistaa Nurmeksen Höljäkässä pylväitä. Niistä suuri osa lähtee maailmalle rautateitse. Kuva: Iivari Mononen Oy.

Nurmekseen seitsemän miljoonan tehdasinvestointi

Peruskorjattavien rataosien varrella
odotukset ovat optimistisia

(13.3.) Metsäteollisuus on tyytyväinen hallituksen päätökseen kunnostaa aiemmin lakkausuhan alla olleita ns. vähäliikenteisiä rataosia.

Satsaus rautatiehen on Pohjois-Karjalassa erittäin tärkeä, sanoo sähkö- ja puhelinpylväitä Nurmeksessa valmistavan Iivari Mononen Oy:n toimitusjohtaja Ari Mononen Pohjois-Karjalan radiossa.

Lieksan ja Vuokatin välisen radan peruskorjaus vauhdittaa yhtiön seitsemän miljoonan euron investointeja Nurmekseen.

Radio Keski-Suomen mukaan metsäteollisuus pitää Äänekosken-Haapajärven radan kunnostamista erittäin merkittävänä päätöksenä. Junat kulkevat rataosalla sen nykyisen kunnon vuoksi hyvin alhaisilla nopeuksilla.

"Tällä hetkellä meillä on kuljetustarvetta sillä rataosalla enemmän kuin rata pystyy läpäisemään", sanoo Metsäliiton Länsi-Suomen kuljetuspäällikkö Mikko Välikoski Keski-Suomen radiolle.

 

Äänekosken-Haapajärven radalla kuljetettiin vuonna 2006 kaksinkertainen määrä tavaraa muutamaa vuotta aiempaan verrattuna. Yhdeksän täyteen lastattua vaunua suistui kiskoilta huonokuntoisella rataosalla viime kesänä.

Vain kaksi junaa päivässä mutta
Kemijärven rata sähköistetään

Hallitus asetti metrolle hintakaton

(11.3.) Valtio osallistuu länsimetron kustannuksiin 30 prosentin osuudella, kuitenkin enintään 200 miljoonalla eurolla. Raideliikenteen sähköistämisohjelmaa jatketaan sähköistämällä Rovaniemen-Kemijärven sekä Vaasan-Seinäjoen radat. Nämä asiat ilmoittaa valtioneuvosto tiedotteessaan.

Tiedotteen mukaan rahoitetaan raideliikennehankkeita, jotka edistävät yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja parantavat joukkoliikennettä. Näitä ovat sen mukaan esimerkiksi länsimetro, kehärata sekä Kokkola-Ylivieska –osuuden kaksoisraide.

"Venäjän asettamien puutullien mahdolliseen nousuun" varaudutaan edistämällä kotimaista puunsaantia Esko Ahon vetämän työryhmän esitysten pohjalta.

Valtio aloittaa rataosuuksien Porokylä-Vuokatti, Joensuu-Ilomantsi ja Äänekoski-Haapajärvi perusparannukset sekä Pietarsaaren vesiväylän kunnostuksen. Kansallisen metsäohjelman rahoitusta lisätään.

Valtioneuvoston tiedote

Keskustelua Kemijärven radan sähköistämisestä Suomi24-palstalla
Juna suistui Äänekosken-Haapajärven radalla heinäkuussa 2007
Tavarajuna suistui kiskoilta Loviisassa kesäkuussa 2007

 

Billerud Skogin toimitusjohtaja Johan Sakarin mukaan kauppa osoittaa, että uusi yhtiö suoriutuu niin suurista kuin pienistäkin toimeksiannoista. Kuva: Billerud Skog.

Ruotsin ratalaitos möi puustoa
uudelta Haaparannan ratalinjalta

(11.3.) Billerud Skog ostaa Ruotsin Banverketilta (ratahallinnolta) 10.000 kuutiota metsää rakenteilla olevan Haaparannan radan varrelta. Billerud Skog aloitti toimintansa viime syksynä yhdellä Ruotsin metsäisimmistä alueista Norrbottenissa. Avainsanana on paikallisuus, yhtiö sanoo tiedotteessaan.

Billerud Skog
Ruotsin ratalaitos: uusi Haaparannan rata

 

Lapin Kansa kiitti yöjunan paluusta
kansalaisten aktiivisuutta - ei poliitikkoja

(3.3.) "Kansanliikkeet ovat erinomainen asia. On kuitenkin täysi syy toivoa, että ne eivät ole ainoa keino syrjäseutujen ihmisille tuoda oikeutettuja vaatimuksiaan esille", kirjoittaa Lapin Kansa Kemijärven yöjunan paluuta ylistävässä pääkirjoituksessaan (29.2.).

 

Esitys maankäyttö- ja
rakennuslain muuttamisesta:

Uudisrakennukset kaukolämpöverkkoon,
kehittämisalueita ratojen varrelta

(18.2.) Ympäristöministeriö on lähettänyt ehdotuksen maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta lausuntokierrokselle. Sen mukaan asemakaavalla voitaisiin määrätä liittymisvelvollisuudesta kaukolämpöverkkoon. Esitykseen on sisällytetty selvitysmies Lauri Tarastin joulukuussa etenkin pääkaupunkiseudulle tekemät ehdotukset kaavoituksen sujuvoittamisesta. Niiden mukaan kuntien maapoliittisia keinoja "on syytä pyrkiä parantamaan etenkin raideliikenneratkaisujen yhteydessä".

Kehittämisalueeksi voitaisiin nimetä sellainen rakentamaton tai rakennettu alue, joka sijaitsee tai tulee sijaitsemaan raideliikenneaseman läheisyydessä. Esityksen mukaan raideliikenteen toimintaedellytysten varmistaminen vaatii mm. yhdyskuntarakenteen tiivistämistä.

"Raideliikenteen toimintamahdollisuuksien parantaminen kehittämisaluesäännöstöä täydentämällä edistää energian tehokasta käyttöä ja liikenteen taloudellista järjestämistä, minkä lisäksi sillä on merkitystä myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä", esitys lausuu.

Hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

 

Lisääntyneet raakapuukuljetukset koettelevat huonokuntoista Äänekosken-Haapajärven rataa. - Raakapuujuna Viitasaaren Keitelepohjassa syksyllä 2004.

Työryhmä aikaistaisi Äänekosken-Haapajärven radan korjausta

(15.2.) Yliasiamies Esko Ahon johtama "metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmä" ehdottaa ns. vähäliikenteisten raakapuuta välittävien rataosien pikaista kunnostamista. Hankkeisiin ehdotetaan seuraaville kolmelle vuodelle maksimissaan 153 miljoonaa euroa. Rataosien peruskorjaamista on aiemmin esittänyt rataverkosta vastaava Ratahallintokeskus (RHK).

Ahon työryhmä esittää perusparannuksia tehtäviksi perusradanpitoon kohdennettavilla varoilla seuraavasti: Porokylä-Vuokatti vuonna 2009, Joensuu-Ilomantsi vuonna 2010 ja Äänekoski-Haapajärvi vuosina 2011–2012. Esitys Äänekosken-Haapajärven radan kunnostamisesta jo tällä hallituskaudella on uusi. Aiemmassa RHK:n esityksessä rataosan korjaamista olisi lykätty myöhempään. Rataosan liikenne on muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut.

Työryhmän väliraportti

 

Hallitus hyllytti runkoverkkosuunnitelman

(11.1. päivitetty 4.2.) Hallitus on hyllyttänyt runkoverkkosuunnitelman, kertoo Turun Sanomat. Runkoverkkosuunnitelmaa tehtiin liikenneministeriössä virkamiestyönä kaksi ja puoli vuotta, ja sen tuloksena listattiin joukko teitä ja ratoja muita ylemmiksi.

Suunnitelmaan sisältyi tie- ja rataosuuksia, joiden liikennemäärät suunnitelmaa tehdessä olivat suuria, eikä se erityisemmin huomioinut elinkeinoelämän tarpeita. Runkoverkkosuunnitelman sijasta liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) puolustaa tekeillä olevaa liikennepoliittista selontekoa.

"Selontekoon ei oteta mitään sellaisia hankkeita, jotka eivät palvele elinkeinoelämää ja ihmisten hyvinvointia koko maassa", Vehviläinen sanoo Turun Sanomissa.

Rataverkolla aika näyttää ajaneen virkamiessuunnitelman ohi. Runkoverkkoon luokiteltu Vartiuksen rata sähköistettiin noin vuosi sitten. Sen jälkeen rataosan säännöllinen liikenne väheni ja jopa loppui joksikin aikaa kokonaan. Samalla joillakin runkoverkon ulkopuolelle jätetyillä rataosilla liikenne on kasvanut.

 

Sinisellä on merkitty ne tavaraliikenteen radat, joilla on "valtakunnallista merkitystä". Vihreillä rataosilla keskushallinto ei näe valtakunnallista merkitystä ja niitä on uhannut katkaiseminen. Yhdellä sinisellä rataosalla ei tällä erää ole lainkaan säännöllistä liikennettä.

Kiistanalainen runkoverkko-
ajattelu kirjattiin lakiin

(27.12.) Uusi ratalaki tulee voimaan vuodenvaihteessa, ilmoittaa liikenne- ja viestintäministeriö. Sillä säädellään rautatien suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja lakkauttamista. Lain mukaan rataverkko on luokiteltava runkoverkkoon ja muuhun rataverkkoon. Runkoverkkoon kuuluvat ministeriön tiedotteen mukaan radat, joilla on valtakunnallista merkitystä.

Runkoverkkoajattelu on herättänyt ulkopuolelle tai vähille osille jääneissä maakunnissa kritiikkiä. Joensuun kaupunki lausui vuosi sitten, että ministeriön esittämää runkoverkkosuunnitelmaa ei liene hyväksytty missään ja sen asettaminen suunnittelun lähtökohdaksi syrjäyttää poliittisen päätöksenteon ja estää kansalaisten osallistumismahdollisuuden.

Maakuntia yhdistävien ratojen jaottelu "valtakunnallisesti merkittäviin" ja "muihin" voidaan nähdä myös kilpailua estävänä. Miika Mäkitalon tuoreen väitöskirjan mukaan joillekin kuormitetuille rataosille on vaikea mahduttaa kilpailun mukanaan tuomaa uutta liikennettä. Sitä voisi kuitenkin ohjata vaihtoehtoisille ns. vähäliikenteisille radoille.

"Rautatiet itsenäisessä Suomessa" (1962) Ylen Elävässä arkistossa

 

Suomi on EU:n viimeisiä maita, joissa kiskoilla on vain yksi toimija. Suomessa rautatiepolitiikkaa onkin näihin saakka luonut lähinnä VR Osakeyhtiö. - Vanha suomalainen paikallisjuna vei matkustajia Suomesta Petroskoihin syksyllä 1994 (kuva: Timo Laukkarinen).

Väitös rautateiden tavaraliikenteestä:

Kilpailua tulee - mutta ei sopuisasti

(4.12.) Rautatieliikenteeseen tulee odotettua enemmän kilpailua, mutta kilpailun avautuminen ei suju sopuisasti. Tähän arvioon päädytään diplomi-insinööri Miika Mäkitalon väitöskirjassa, joka tarkastetaan Tampereen teknillisessä yliopistossa itsenäisyyspäivän jälkeen.

Uusien rautatieoperaattorien tulo on haaste paitsi tulokkaille itselleen myös viranomaisille, joilta odotetaan uudessa tilanteessa aktiivisuutta, asiakasystävällisyyttä ja nopeutta. Julkisen vallan rooli toimivan kilpailun edellytysten luomisessa on tärkeä mutta myös VR Osakeyhtiön toimilla on suuri vaikutus.

Kilpailu ja alhaisempi hintataso synnyttävät uutta kuljetettavaa, ja rautatiekuljetukset Suomessa kasvavat. Samalla kapasiteetin puute tulee joillakin rataosilla ongelmaksi, kun reiteille ei mahdukaan lisäliikennettä. Toisaalta uusi lisääntyvä liikenne voi myös käyttää ns. vähäliikenteisiä ratoja, Mäkitalo päättelee.

Mäkitalo käsittelee tutkimuksessaan vain tavaraliikennettä. Hän pitää kotimaisen kaukohenkilöliikenteen vapauttamista lähitulevaisuudessa poliittisesti epätodennäköisenä. Väitöskirjassa ei esiinny lainkaan sana "ilmastonmuutos".

Miika Mäkitalon väitöskirja