Luovuusprofessori:

Vesijalanjälki on hiilijalanjälkeä tärkeämpi

(10.3.) Vesivarannot ovat tärkeä globaali kysymys ja vesijalanjälki tärkeämpi kuin hiilijalanjälki, arvioi Åbo Akademin liiketaloustieteen professori Alf Rehn. Jos esimerkiksi Kiinan vedenkulutus jatkuu nykyisellään, sen vesivarat loppuvat 30 vuoden kuluttua, Rehn sanoo.

"Kannatan syvästi, että keskustellaan vesivaroista, juomaveden myynnistä ja muusta. En näe, että se olisi Suomelle radikaali ongelma ihan pian, mutta tämä on keskustelu, jota meidän täytyy alkaa käydä nyt", Rehn sanoo. Hän haluaisi nähdä Suomen johtavana vesimaana, koska sillä on parhaat vesivarannot ja -tekniikat.

Luovuusprofessorina tunnettu Rehn puhui maaseutustrategiasta Keski-Suomen "alueellisen maaseutuosion" päätösseminaarissa. Vesi nousi puheenaiheeksi yleisökysymyksestä.

 

Kansallisarkiston tutkimuskohteena

Ulkomaalaisten sotilaiden lapset 1940-1948

(8.3.) Kansallisarkisto alkaa selvittää ulkomaalaisten sotilaiden jälkeensä jättämien lasten kohtaloa Suomessa. Tutkimus koskee saksalaisten sotilaiden lapsia vuosilta 1941-46, ulkomaalaisten vapaaehtoisten lapsia 1940-45, neuvostosotilaiden ja -sotavankien lapsia 1941-45 ja valvontakomission jäsenten lapsia 1945-48.

Kaikkialla maailmassa ulkomaalaiset sotilaat ovat seurustelleet paikallisten naisten kanssa, joista osa on synnyttänyt heidän lapsiaan, arkistolaitos toteaa tiedotteessaan.

Arkistolaitoksen tiedote

 

(28.2.) Sortavalalainen liike esitteli venäläisvalmisteista Reks-nimistä menopeliä Laatokan jäällä helmikuun viimeisenä päivänä. Kuva: Natasha Tshelnokova

---

Kunnanjohtaja: sosiaali- ja terveysalueet voivat panna rajoja uusiksi

(18.2.) Sosiaali- ja terveysalueeseen voidaan harvaan asutussa pohjoisessa Keski-Suomessa tarvita naapurista Äänekoskea, Alajärveä ja Perhoa, arvioi Kyyjärven kunnanjohtaja Matti Muukkonen. Yhdistettynä voisi myös olla vain hallinto, vaikka kunnat säilyisivät itsenäisinä. Kun erikoissairaanhoito keskittyy yliopistollisiin piireihin, näiden kilpailutus olisi kuntien etu. Niiden ulkopuolellakin kilpailutus pitäisi sallia, "siitä nimittäin hyötyisi kuntalainen".

Kyyjärven kunnanjohtaja terveydenhuollon järjestämisestä
Sitra: Kohti vaikuttavampaa terveydenhuoltoa

 

Matkustajia lähdössä Pietariin. Lähiliikenteen juna Komarovossa.

Pietarin-junat halutaan maakuntiin

(9.2.) Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen liittojen sekä Hämeenlinnan, Lahden ja Kouvolan kaupunkien teettämä esiselvitys ottaa kantaa maakunnista lähtevän ulkomaanliikenteen puolesta. Rautateiden ulkomaanliikennettä lähtee tällä hetkellä vain Helsingistä. Esiselvityksen mukaan yksi Pietarin päivittäisistä junayhteyksistä voisi lähteä Oulusta, kaksi vuoroa Tampereelta, kolmas Toijalan kautta Turusta. Helsinkiin esitys jättäisi seitsemän päivittäistä Pietarin-junaa. Pietarin-henkilöliikenteen tasapuolista kehittämistä ovat vaatineet alueen kauppakamarit.

 

Ratasuunnitelmaa esiteltiin Saarijärvellä

(19.1.) Liikenneviraston osana vuoden alusta toiminut ratahallinto esitteli Saarijärvellä suunnitelmaansa Äänekosken - Saarijärven radan perusparannuksesta. Noin 27 kilometrin osuus Haapajärven radasta korjataan vuonna 2011. Tasoristeyksistä poistuu 18. Radalle tulee sepelitukikerros, betonipölkyt ja jatkuvaksi hitsattu kisko. Tavarajunien nopeus nousee korjattavalla osuudella 40 kilometristä 80 kilometriin tunnissa. Saarijärven-Haapajärven välillä radanpitäjä joutuu näillä näkymin tyytymään hajatoimiin.

Joensuun-Ilomantsin rata kunnostetaan ensi kesänä, myös tarvittavaa niukemmin varoin. Pohjois-Karjalassa aloitettu Porokylän-Vuokatin radan korjaus valmistuu tänä vuonna.

Saarijärveläinen (linkki lisätty 27.1.)
Raakapuujuna suistui kiskoilta Äänekosken-Saarijärven välillä (2007)
Pogostan Sanomat Ilomantsin radasta

 

Koeluontoinen bioenergiajuna vie kantolastia Viitasaarelta Äänekosken kautta Jyväskylään talvella 2006.

Biodieseltehdasta suunnitellaan
Kemiin tai Äänekoskelle

(11.1.) Metsäliitto ja Vapo suunnittelevat polttoaineteholtaan 500 MW biopolttonestelaitosta. Se tuottaisi 200.000 tonnia liikenteen biopolttonesteitä vuodessa. Tuotantoa varten tarvitaan raaka-aineen hankintaketjua ja raaka-aineiden, apuaineiden ja tuotteiden varastointijärjestelmiä. Se vaatii myös mm. energiantuotantolaitoksen ja vesi- ja jätevesijärjestelmiä ja edellyttää ilmakaasutehtaan rakentamista.

Raaka-aineena käytettäisiin hakkuutähteitä, kuorta ja haketta, jonkin verran peltobiomassaa ja tarvittaessa myös turvetta. Biomassan kokonaistarve täydellä kapasiteetilla on noin 4,1 TWh. Raaka-aine hankittaisiin keskimäärin alle 200 km säteeltä. Lopputuotteita ovat mm. diesel tai kerosiini ja nafta. Jos tehdas päätetään rakentaa, se sijoitetaan joko Kemiin tai Äänekoskelle tai molemmille paikkakunnille.

Lapin ympäristökeskus: Metsäliiton ja Vapon biodieselhanke, Kemi ja Äänekoski
Äänekosken tekninen lautakunta, esityslista 12.1.

Ministeri: EU-rahoitusta erityisesti puupohjaisen biopolttoaineteknologian edistämiseen (Valtioneuvoston tiedote, linkki lisätty 15.1.)

Pohjois-Savo: erot kuntien taloudessa kasvavat

(29.12.) Pohjois-Savon heikkenevä iskukyky harmittaa Suonenjoen kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalaista. Kunnat joutuvat keskittymään peruspalvelujen ylläpitoon, eikä osa tahdo selvitä edes siitä. Monessa kunnassa ei uskalleta tai kyetä investoimaan tulevaisuuteen. Yhteistoimintakykykin voi olla heikkoa, kun kunta ei pysty näkemään rajojaan laajempia kokonaisuuksia.

Käyttötulojen kasvu jää käyttömenojen kasvua pienemmäksi, ja alijäämä kasvaa. Kuntien veronkorotuksista huolimatta verotulojen yhteismäärä on supistumassa. Samalla erot kuntien taloudessa lisääntyvät, sanoo Pohjois-Savon liiton hallintojohtaja Jarmo Muiniekka.

Pohjois-Savon liiton uutiskirje

Liikenneministeriön ja VR Osakeyhtiön sopimus vapauttaa osan rataverkosta

(15.12. päivitetty 18.12.) Liikenneministeriön ja VR Osakeyhtiön kymmeneksi vuodeksi rataverkon käytöstä tekemän sopimuksen mukaan muut liikennöitsijät voivat käyttää henkilöliikenteessä niitä rataosia, joita VR Osakeyhtiö ei hyödynnä. - Karttaan on merkitty punaisella ne rataosat, joilla ei ole VR:n matkustajunia.

Alalle Pieksämäeltä pyrkivän Proxion Oy:n vt. toimitusjohtaja Petri Puikkonen pitää tarjolla olevia reittejä liian sirpaleisina järkevän liikenteen hoitamiseen, kertoo Maaseudun Tulevaisuus. Puikkonen sanoo, ettei voi yrittäjänä ymmärtää "tällaisia päätöksiä, joissa monopolia suojellaan kynsin hampain".

Henkilöjunaliikenteen yksinoikeutta koskeva käyttöoikeussopimus 2009-2019

---

(11.12. päivitetty 12.12.) Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen liiton valitukset Keski-Suomen maakuntakaavasta on hylätty korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Eteläportin massiivinen kauppakeskus jää rakentamatta Jyväskylän eteläpuolelle ja maakuntakaava voimaan ympäristöministeriön tekemin muutoksin.

Keski-Suomen liitto oli merkinnyt maakuntakaavassa sähköistettäviksi hiljaisia rataosia, jopa yksittäisiä teollisuusraiteita ja nostanut rataosien luokituksia. KHO hylkäsi maakuntaliiton valitukset siitä, että ympäristöministeriö oli purkanut sen sähköistys- ja rataosamerkinnät.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös
Jyväskylän kaupungin Eteläportti-suunnitelmat

Ähtävällä tienviitta osoittaa kohti Stubbia. Ähtävä (Esse) liitettiin vuonna 1977 Pietarsaaren maalaiskuntaan ja kuuluu nykyisin Pedersören (Pännäisten) kuntaan.

Kuntaluku vähenee kuudella

(7.12.) Kymmenessä kunnassa tehdään tammikuussa liitoksia. Kalajoki ja Himanka yhtyvät, Ylämaasta tulee osa Lappeenrantaa, Noormarkusta osa Poria. Loviisa, Pernaja, Ruotsinpyhtää ja Liljendal liittyvät yhdeksi kunnaksi. Vuoden 2009 alussa tehtiin 32 kuntaliitosta ja kuntien määrä väheneni 67:llä.

Suomen 348 kunnasta kaksikielisiä on 43, kokonaan ruotsinkielisiä 19. Ruotsinkielisiä ovat manner-Suomessa vain Larsmo (Luoto), Korsholm (Mustasaari) ja Närpes (Närpiö). Muut ovat Ahvenanmaalla.

Baltia kääntää Venäjän-kurssiaan ennen pitkää käytännölliseksi, arvioivat Suomen Venäjä-tuntijat. Kuva Tallinnasta.

On vain ajan kysymys
milloin Baltia ajaa Suomen ohi

(4.12.) On vain ajan kysymys, milloin Baltian maat alkavat suhtautua Venäjään pragmaattisesti, lausuu ulkoministeriön Venäjän yksikkö tiedotteessaan. Balttien kielitaito, kulttuurintuntemus ja laajat kontaktit tietävät, että suomalaiset jäävät suhteessa Venäjään armotta toisiksi.

Vain joka 45. suomalainen puhuu venäjää. Maailmasta on vaikea löytää paikkaa, jossa merkittävä naapuri tunnetaan yhtä huonosti, ministeriön yksikkö lausuu. Jos Pariisi tai Lontoo olisivat yhtä lähellä kuin Pietari, suurin osa suomalaisista osaisi ulkoa kaupungin parhaat kadut ja kahvilat, ministeriön Venäjä-foorumista kokoama tiedote sanailee.

Ministeriön tiedote

Viimeinen VR:n henkilöjuna (kuvassa) lähti Äänekoskelta syksyllä 1987. Tämäkin kaikkiaan 210 kilometrin rataosa vapautuu uusille henkilöliikenteen yrittäjille, jos kiinnostuneita löytyy.

VR:lle 10 vuoden monopoli nykyiseen liikenteeseen

"Muut rataosat" vapautuvat uusille yrittäjille

(24.11.) Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR Osakeyhtiön tulee tehdä EU:n palvelusopimusasetuksen (PSA) mukainen sopimus henkilöliikenteen järjestämisestä, sillä rautatielaki on ristiriidassa PSA:n kanssa. Yksinoikeutta ei voida enää myöntää kansallisella lainsäädännöllä vaan siitä on tehtävä sopimus.

LVM ja VR Oy tekevät sopimuksen rautateiden henkilöliikenteestä kymmeneksi vuodeksi. LVM asettaa VR:lle henkilöliikennettä koskevan julkisen palvelun velvoitteen. Vastineeksi VR saa yksinoikeuden henkilöjunaliikenteen harjoittamiseen niillä rataosilla, joilla se tällä hetkellä hoitaa kotimaan henkilöjunaliikennettä. Muille rataosille voi tulla muita yrittäjiä, ministeriö tiedottaa.

Ministeriön tiedote
VR Osakeyhtiön tiedote (linkki lisätty 30.11.)
Viimeisessä junassa Äänekoskelta (arkistojuttu, 1987)

---

(10.11.) Tikkakoskella toimiva lähiruokapiiri on saanut suuren suosion asukkaiden keskuudessa, tiedottaa Jyväskylän kaupunki. Vapaaehtoisvoimin pyörivän ruokapiirin postilistalla on lähes 150 kiinnostunutta, ja 40-50 perhettä tilaa kuukausittain ruokaa sen kautta.

Lähiruokapiiristä on voinut tilata alueen tuottajilta mm. leipää, perunaa, sipulia, porkkanaa, omenaa, siitakesieniä, lampaanlihasäilykettä ja jauhoja. Toimintaa aiotaan laajentaa Muurameen lähiympäristöineen.

Tikkakosken lähiruokapiiri

Tutkija esittää Lieksan rajanylityspaikkaa
avattavaksi matkailijoille

(6.11.) Syrjäseutujen tutkija professori Pertti Rannikko esittää Lieksassa olevaa Inarin epävirallista rajanylityspaikkaa avattavaksi matkailukäyttöön, kertoo Pohjois-Karjalan radio. Pohjois-Karjalan virallinen rajanylityspaikka on Niirala. Epäviralliset raakapuun kulkua palvelleet rajanylityspaikat ovat olleet Ruhovaara, Leminaho ja Inari.

”Syrjäisillä seuduilla on pelkistetymmin näkyvissä monet yhteiskunnan muutokset, koska suuret massat ja joutava hälinä eivät estä olennaisen näkemistä”, Rannikko on kuvaillut tutkijan työtään. Hänet valittiin viime vuonna vuoden tieteentekijäksi.

Vuoden 2008 tieteentekijä
Lieksa

(20.10.) Venäläisten rajaviranomaisten itsekritiikki on huomattavasti rajumpaa kuin heidän suomalaisten kollegoidensa arviot heistä, sanoo Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen korruptiosta tekemä selvitys. Yllättäväksi tutkijat sanovat, että suomalaisten virkamiesten ja liikemiesten käsitykset korruptiosta olivat pääpiirteissään varsin samanlaiset kuin venäläisten virkamiesten.

Venäläisten rajaviranomaisten suomalaisista kollegoistaan antama kuva oli pääosin myönteinen, samoin suomalaisten venäläisistä kollegoistaan. Haastatelluista suomalaisista liikemiehistä yksi sanoo, että suomalainen tullimies eroaa venäläisestä siinä, että venäläinen tekee työnsä rahasta, "suomalainen geeniperimällä".

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos: Korruptio Suomen ja Venäjän rajalla

(15.10.) Norjan viranomaiset suunnittelevat maan ainoalle Venäjän raja-asemalle Storskogiin laajennusta, kertoo Suomen pääkonsulaatin Luoteis-Venäjän uutiskirje. Itä-Finnmarkin poliisipäällikön mukaan raja-alueen asukkaiden viisumivapaa liikenne voisi toteutua jo vuoden loppuun mennessä. Rajanylitykseen vaadittaisiin enää 35 euron biometrinen tunniste.

Kuva: Norjan ulkoministeri Jonas Støre venäläisellä Boris Glebin raja-asemalla (The Norwegian Barents Secretariat).

 

Historioitsija vuoden 1809 rajasta:

"Tornionlaakso jäi koipussiin"

(28.9.) Vuoden 1809 merkkivuosikomiteaan ei valittu alkuunsa lainkaan pohjoisen edustajaa, vaikka uuden rajan vaikutukset olivat suurimmat pohjoisessa, kertoo Sisuradio. Tästä tuohtuneina kolme historian tohtoria käynnistivät hankkeen, jonka seurauksena on syntynyt kirja "Rauhan seuraamukset - fredens konsekvenser".

"Niin kuin kaikki olisi tapahtunut Tukholman ja Turun tai Tukholman ja Helsingin välillä", kummeksuu Lars Elenius, yksi kirjoittajista. Nils-Gustav Lundgren puolestaan arvioi, että Torniosta olisi yhtenäisessä Ruotsissa tullut Malmön ja ja Göteborgin veroinen 200.000-300.000 asukkaan keskus. Rajan myötä alueen ylle ”laskeutui kuoleman käsi ja koko Tornionlaakso jäi koipussiin.”

Sisuradio
Suomen merkkivuosisivut
Ruotsin merkkivuosisivut

Viisi Norrbottenin kuntaa
haluaa asukkaita Hollannista

(2.9.) Viisi ruotsalaista kuntaa aikoo houkutella Alankomaiden asukkaita muuttamaan Tornionjokilaaksoon, kertoo Norrbottens Kuriren. Luontoa ja "suuria pintoja" uskotaan syötiksi, joka Hollannissa niellään. Kunnat ovat Övertorneå, Pajala, Överkalix, Kalix ja Haparanda.

"Me tiedämme, että hollantilaisilla on mielenkiintoa Ruotsia kohtaan", sanoo lehden haastattelema Övertorneån elinkeinovastaava Stig Kerttu. Hän uskoo, että ahtaasti asutussa maassa torniojokilaaksolainen haja-asutus koetaan houkuttelevaksi. Alueella on avaran luonnon ohella valmiita asuintaloja, jotka ovat tyhjillään. Kampanja käynnistyy syyskuun 2.-3. päivänä.

Övertorneå kommun

Montako Savoa, Pohjanmaata, Karjalaa?
Mikä Keski-Suomi?

(11.8.) Suomessa ei tarvita enää 19 maakuntaa. Ennen pitkää päädyttäneen noin kymmeneen, sanoo Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki verkkolehti Verkkoapilassa.

Myös taantuma lisää tarvetta maakuntien suurentamiselle, sillä se tietää julkisen talouden kiristymistä. Tämä lisää rationaalisemman aluehallinnon tarvetta, Katajamäki sanoo.

Verkkoapila
Maakuntien liitot

(7.8.) Fäbodan uimarantaa Pietarsaaressa, lämpötila helteen pinnassa.

---

(24.7.) Norjan ulkoministeriö on hylännyt esityksen laajentaa viisumipalvelua Venäjällä Norjan rajan pintaan, kertoo The Barents Observer/Sør-Varanger Avis. Etelä-Varangin kunnanjohtaja Linda Randal oli esittänyt rajamuodollisuuksien helpottamista tuomalla Norjan viisumipalvelu Nikkelin rajakylään kerran viikossa. Raja-asukkaiden on jatkossakin haettava viisuminsa 200 km päästä Murmanskista. Petsamon piirissä on noin 40.000 asukasta.

Etelä-Varangin kunta

(10.7.) Akrobaattiryhmä Circo Aereo kierroksella pohjoisessa Keski-Suomessa.

Tutkija:

Alueellistamiskeskustelu on aikansa elänyttä

(26.6.) Virastojen ja laitosten alueellistamista ei haluta ulottaa varsinaiselle maaseudulle lainkaan, todetaan Vaasan yliopiston Levón-instituutin tutkimuksessa. Alueellistamisessa asetetaan vastakkain pääkaupunkiseutu ja maakuntakeskukset, ja yksiköiden siirrosta kiistellään samoin perustein kuin 1960- ja 1970-luvuilla.

Yksittäisten laitosten siirtämisen ja uusien etätyökampanjojen sijaan tarvitaan todellinen asennemuutos varsinaisten työpaikkojen säilyttämiseksi myös muualla kuin suurissa kaupungeissa. Se edellyttää maaseudun arvon tunnustamista ja konkreettisia sekä valtakunnallisia että paikallisia toimia.

Vuosikymmenten hajauttamiskeskustelujen jälkeen on aika etsiä uusia ratkaisuja maaseudun kehittämiseen, sanoo tutkija Kari Leinamo. Hänen mukaansa jatkuvan keskittämisen sijasta tulee ottaa lähtökohdaksi toimintojen jatkuva alueellistaminen.

Levón-instituutti: Etätyö jäänyt toteutumattomaksi tavoitteeksi

 

Kiteellä, Tohmajärvellä, Rääkkylässä ja Kesälahdella "krooninen vaiva on väestön väheneminen, korkea työttömyys ja heikko kuntatalous". - Autot odottavat Tohmajärvelle pääsyä Venäjän puolella kesällä 2003.

Neljä rajakuntaa esittävät alueelleen rajoitettua viisumivapautta

(3.6.) Kiteen kaupungin ja Tohmajärven, Rääkkylän ja Kesälahden kuntien mukaan Sortavalan alueen ja Pohjois-Karjalan maakunnan tai Keski-Karjalan seutukunnan välillä voitaisiin kokeilla rajoitettua viisumivapautta. Kuntien esityksen mukaan sen olisi oltava kaksisuuntaista ja mahdollistettava myös venäläisten lähialuematkailu.

Kunnat olisivat valmiita kokeiluun, jossa Keski-Karjalan seudun ja Sortavalan piirin alueen asukkaille annettaisiin vapaa matkustusoikeus toistensa alueille. Matkustusasiakirjaksi riittäisivät passi ja esimerkiksi paikallishallinnon tai poliisin antama todistus siitä, että kyseessä on alueen asukas.

Kunnat esittävät kokeilua pääministerille toimittamassaan kirjeessä. Sen mukaan rajatoiminnot, logistiikka, alihankinta, ostosmatkailu ja turismi ovat jo nyt merkittäviä työllistäjiä mutta kehityksen esteenä ovat rajakäytännöt ja viisumipakko. Niiralan rajanylityspaikka Tohmajärvellä on itärajan toiseksi vilkkain tavaraliikenteen raja-asema. Matkustajaliikenteessä Niiralasta tehtiin viime vuonna 874.000 rajanylitystä. Venäläisiä oli noin 45 %.

Kuntien kirje pääministeri Vanhaselle (lisätty 4.6.)