|
(4.3.) Voi olla pommi, jos Islannissa pian päästään äänestämällä eroon suurista veloista, raportoi
Ragnhildur Sverrisdóttir Analys Norden -lehdessä. Kieltäytyvätkö kansalaiset vielä muuallakin maksamasta velkaa, jonka
ottamisesta eivät vastaa?
(3.3.) "Hyvät jutut" on otettu kansalaispäivän aiheeksi Ruotsin Södertäljessä.
Ideana on, että eri-ikäiset asukkaat oppivat tuntemaan toisiaan ja löytämään yhteisiä asioita.
Kaupungissa asuu mm. huomattava suomalaisvähemmistö. Päivää vietetään lauantaina 20.3.
(2.3.) Internet on ohittanut lehdet amerikkalaisten ensisijaisena uutislähteenä, kirjoittaa Ars Techica lähteinä Pew Internet ja American Life Project. Ihmiset, jotka eivät vain luota lehtiin ja televisioon, myös suhtautuvat uutisiin aktiivisemmin, Pew tähdentää.
(24.2.) Metsäteollisuuden vaikeudet ovat synnyttäneet uusiutuvan energian tuotantoon aukon, jonka täyttäminen edellyttäisi energiapuun käytön lisäämistä 16-17 milj. kuutioon vuoteen 2020 mennessä, sanoo elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Hänen mukaansa hallitus päättää maaliskuussa, miten EU:n määräämä uusiutuvan energian lisäysvelvollisuus toteutetaan. (23.2.) Pirkanmaalla laaditaan kevään aikana ensi kerran suunnitelmaa liikennejärjestelmästä. Sillä luodaan maakunnan omaa liikennepolitiikkaa ja määritellään Pirkanmaan asemaa. Tarkasteltavina ovat kaikkia kulkumuodot, kehittämistarpeet ja niiden ajoitus. (22.2.) Pohjois-Norjan väkiluku kasvoi viime vuonna 2196 hengellä, kertoo The Barents Observer. Maan harvaan asutuimman osan 35 vuotta kestänyt väestönlasku on kääntynyt nousuun.
(17.2.) Bioenergian kuljetukset rautateitse Keljonlahden voimalaan ovat tiekuljetuksia edullisempia Haapamäen ja Haapajärven terminaaleista, päättelee
liikenneministeriön selvitys. Rataverkon yhdeksän terminaalin verkkoa "pyritään laajentamaan" alueille, joilla on on
suurimmat junakuljetusten potentiaalit.
(15.2.) "[Vallanpitäjien kritisointi] käy helposti. Ilmoitetaan vain, että suomalainen vallankäyttö on korruptoitunutta.
Todetaan, että (..) typerimmistä tulee kansanedustajia.
Mutta (..) jokainen vallankäyttäjä ei ole koko ajan epärehellinen, korruptoitunut ja / tai epäpätevä. (..)
Täytyy nähdä tarkemmin, tietää enemmän, osoittaa ja
perustella, kuka toimii väärin ja miten."
(11.2.) Löytyn kyläkoulun tuntumassa sytytetään pian vainovalkeat, kertovat Elimäen Sanomat. Vainovalkeilla on aikoinaan varoiteltu väestöä lähestyvistä vihollisista, sanoo kyläaktivisti Jari Käki. Tulilla kyläläiset ottavat nyt kantaa koulujen, kauppojen ja katoavien palvelujen puolesta.
(10.2.) Iisalmessa alkaa aiemmin Puolustusvoimain hallinnassa olleen Ohenmäen rakentaminen asuinkäyttöön. Alueelle
rakennetaan aluksi kaksi talokeskittymää.
(8.2.) Euroopan komissio on avannut palvelualojen toimijoille
linkkilistan, jolta pääsee asioimaan jäsenmaiden sekä Norjan, Islannin ja Liechtensteinin
keskitetyissä asiointipisteissä. Näiden kautta luvataan hoitaa niiden yrittäjien lupa- ja muut
muotoasiat, jotka haluavat aloittaa liiketoiminnan muussa jäsenmaassa.
(5.2.) Toljatin autokaupungin työttömyyteen voidaan hakea helpotusta siirtämällä työväkeä
Pietarin lähelle Tihvinään, jossa aloittaa uusi junanvaunutehdas, kertoo Suomen Moskovan suurlähetystön uutiskirje. Vedomosti-lehden mukaan
muuttajille taattaisiin mm. asunnot. Ladojen myynti on vuodessa pudonnut 40 %.
(4.2.) Saariston väkiluku väheni myös viime vuonna. Ahvenanmaan tilastoivan viranomaisen (Åsub) mukaan
joissakin kunnissa väkimäärä kuitenkin kasvoi, mm. Jomalassa 107:llä ja pienimmässä Sottungassa muuton ansiosta suhteessa eniten,
10 hengellä. Saaristossa syntyi 268 lasta, mikä on 26 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
(3.2.) "Joistakin palautteista on jo voinut aistia, että tässä on nyt maakunta hajoamassa. Meillä lähtökohtana on pihtiputaalaisten eikä jyväskyläläisten etu."
(2.2.) Vapaaehtoisvoimin toimiva Radio Domen aloittaa lähetykset Varangin vuonon pohjois- ja eteläpuolella, kertoo Finnmarken-lehti.
Kirkkoniemen uuden linkkimaston myötä paikallisradiolla on edessään uusi vaihe, sanoo toimittaja Terje Soløy. Se
aikoo ottaa huomioon myös raja-alueen venäjänkieliset.
(28.1.) Onko 645.000 hengen julkisella hallinnolla osaamista ja intoa muuttaa työtapojaan vai onko se
tehoton ja byrokraattinen? Kysyjä Sitran Juha Kostiainen alkaa vetää julkishallinnon johtamisohjelmaa. Se pyrkii "edistämään
yhteiskunnan systeemistä uudistumista". Tavoitteen julkishallinto on "Suomen keskeinen tulevaisuuden menestystekijä".
(25.1.) Savonlinnan kaupunki haluaa, että maakuntaohjelmassa nostetaan seudun metsäteollisuutta ja Itä-Suomen yliopistoa
vahvemmin esiin. Savonlinna pitää myös tärkeinä mm. henkilöliikenteen saamista
peruskorjatulle Pieksämäen radalle, rajan ylittävää Elisenvaaran ratayhteyttä, Savonlinnan syväsatamaa ja keskustan liikennejärjestelyjä.
(18.1.) Näköislehdille voi odottaa hidasta kuolemaa, ellei niiden käytettävyyteen tule käännettä, kirjoittaa verkkopalveluiden suunnittelija
Perttu Tolvanen Vierityspalkki-blogissa. Uudet lukulaitteet
tarjoavat niille vain pienen oljenkorren.
(14.1.) VTT tekee bioenergiaterminaalia koskevaa yhteistyötä pihtiputaalaisen KS Laatuenergia Oy:n kanssa. Bioenergian hankinta aiotaan laajentaa alueille, joilla on vapaata polttoainereserviä. Hankinta-
ja toimitusketjut sekä terminaalit luovat uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja, VTT lausuu.
(13.1.) Latvialainen Air Baltic aloittaa
maaliskuun lopulla lennot Riikasta Uumajaan. Yhteys syntyy myös Vaasasta, jossa on välilasku. Yhdensuuntaiset liput
maksavat yhtiön mukaan halvimmillaan noin 40 euroa.
(12.1.) Naantalin, Merimaskun, Rymättylän ja
Velkuan yhdistymissopimusta valvova toimikunta hakee kuntalaisten kannanottoja sopimuksen
toteutumisesta. Kunnat liittyivät yhteen vuosi sitten. (5.1.) Heinävesi.tv uudistui joulun alla. Tuottaja Mikko Keinonen kertoo alkaneensa rakentaa vastaavia verkossa toimivia kanavia myös muihin
kuntiin. Tavoitteena on paikalliskanavien verkosto. Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotantoa varten on perustettu yhtiö Kotikunta-TV.
(4.1.) Like julkaisee Erikeeperin Helsinki-Riihimäki-blogin pohjalta kirjan.
Erikeeper (Olli Sirkiä) aloitti junassa kirjoittamisen, kun kyllästyi lukemaan iltapäivälehtiä.
"Vain määränpää, ihana Minneva loistaa pimeässä."
(1.1.)
Loviisalainen säveltäjä Markus Fagerudd on säveltänyt hymnin vuoden vaihteessa syntyneelle
uudelle Loviisalle. Hymni on neliääninen neljän yhdistyvän kunnan mukaan, soittimina oboe, klarinetti, viulu ja sello.
(30.12.) "Osapuolet riitelivät vain siitä, kenen alaisuuteen olisi parasta päästä. Kummallinen alamaishenki estää oman profiloitumisen. (..) Jos sata vuotta sitten olisi tyydytty vastaavaan, itsenäistä Suomea ei olisi syntynyt koskaan. Poliitikot olisivat vain tapelleet keskenään, onko parempi elää Venäjän, sittemmin Neuvostoliiton, kuin Ruotsin alamaisina."
(23.12.) Jämsän kaupunginhallitus on valtuuttanut kaupunginjohtajan neuvottelemaan rajansiirrosta Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtajan kanssa, kertoo KMV-lehti. Pohjois-Kuoreveden kyläyhdistyksen järjestämässä kyselyssä 80 % alueen väestä oli kannattanut rajan siirtoa ja vaihtoa pois Jämsästä. Kylien alueella asuu 430 henkeä, 1,9 % Jämsän asukasluvusta.
"Helsingin Sanomat ei ole lehti ollenkaan, vaan se on ideologia sinänsä."
(11.12.) Teuvan kunta on avannut Tove Janssonille omistetut sivut. Jansson maalasi ainoan alttaritaulunsa Teuvalle kesällä 1953. Sen aiheena oli kymmenen neitsyttä - viisi viisasta ja viisi tyhmää. (10.12.) Kuluneella vuosikymmenellä on lakkautettu sata koulua vuodessa, tänä syksynä 109 peruskoulua, kirjoittaa Opettaja-lehti. Suomessa on 3065 peruskoulua, 20 vuotta sitten kouluja oli noin 5000. Kouluja lopetettiin viime vuonna eniten Keski-Suomessa ja Satakunnassa.
(2.12.) infoverstas on avannut
YouTube-kanavan, jolle voidaan koota
videoita unohdetuista ja huomiotta jääneistä tapahtumista. Ensimmäisessä erässä
on viisi katkelmaa suomalaisten turistien "omalla junallaan" Venäjälle tekemästä matkasta (1993). Vastaavia rajanylityksiä
ei enää juuri tehdä. Neuvotteluja mm. maiden välisestä rautateiden yhdysliikennesopimuksesta mitataan vuosissa.
(1.12) Vanhan Valamon jo lähes unohdetuille evakkomunkeille pidettiin
marraskuun viimeisenä päivänä muistopalvelus Kannonkoskella. Heinäveden luostari
täyttää ensi vuonna 70 vuotta.
Valamon veljet tekevät kesällä matkan Kannonkoskelle, jossa on 27 Vanhan Valamon munkin ja kahden nunnan haudat.
(27.11.) Pohjanmaan maakuntasuunnitelma on äärimmäisen Vaasa-keskeinen ja sisältää ylen määrin kehuja, jotka kuvaavat Vaasan seudun merkittävää asemaa kaupunkiseutujen joukossa 2040, arvioi Pietarsaaren kaupunginhallitus. Suunnitelmasta puuttuu analyysi keskuksen ja reuna-alueiden välisestä vuorovaikutuksesta ja siitä, miten maakuntaa kokonaisuudessaan voidaan kehittää, Pietarsaaressa arvioidaan. (26.11.) Nastolassa rakennetaan ensi kesänä kahteen paikkaan laiturit ja kuntatekniikka matkustajajunia varten. VR Osakeyhtiö aloittaa pysähdykset Villähteen ja Uudenkylän liikennepaikoilla tiettävästi ensi vuoden lopussa. Pysähdykset palautuvat kunnan ja alueen asukkaiden aloitteesta. (4.11.) Metsä on varteenotettavin bioenergian lähde Itä-Suomelle, mutta sen käyttö edellyttää kannattavan ja toimivan keruu-kuljetus -logistiikkaketjun rakentamista, sanoi Honeywell Oy:n toimitusjohtaja Timo Saarelainen Itä-Suomen bioenergiaseminaarissa. Nykyinen järjestelmä ei hänen mukaansa sovellu sellaisenaan. |
Seulottua
Luovuusprofessori: Vesijalanjälki on hiilijalanjälkeä tärkeämpi
"Kannatan syvästi, että keskustellaan vesivaroista, juomaveden myynnistä ja muusta. En näe, että se olisi Suomelle radikaali ongelma ihan pian, mutta tämä on keskustelu, jota meidän täytyy alkaa käydä nyt", Rehn sanoo. Hän haluaisi nähdä Suomen johtavana vesimaana, koska sillä on parhaat vesivarannot ja -tekniikat. Luovuusprofessorina tunnettu Rehn puhui maaseutustrategiasta Keski-Suomen "alueellisen maaseutuosion" päätösseminaarissa. Vesi nousi puheenaiheeksi yleisökysymyksestä.
Kansallisarkiston tutkimuskohteena Ulkomaalaisten sotilaiden lapset 1940-1948
Kaikkialla maailmassa ulkomaalaiset sotilaat ovat seurustelleet paikallisten naisten kanssa, joista osa on synnyttänyt heidän lapsiaan, arkistolaitos toteaa tiedotteessaan.
(28.2.) Sortavalalainen liike esitteli venäläisvalmisteista Reks-nimistä menopeliä Laatokan jäällä helmikuun viimeisenä päivänä. Kuva: Natasha Tshelnokova Kunnanjohtaja: sosiaali- ja terveysalueet voivat panna rajoja uusiksi
Matkustajia lähdössä Pietariin. Lähiliikenteen juna Komarovossa. Pietarin-junat halutaan maakuntiin (9.2.) Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen liittojen sekä Hämeenlinnan, Lahden ja Kouvolan kaupunkien teettämä esiselvitys ottaa kantaa maakunnista lähtevän ulkomaanliikenteen puolesta. Rautateiden ulkomaanliikennettä lähtee tällä hetkellä vain Helsingistä. Esiselvityksen mukaan yksi Pietarin päivittäisistä junayhteyksistä voisi lähteä Oulusta, kaksi vuoroa Tampereelta, kolmas Toijalan kautta Turusta. Helsinkiin esitys jättäisi seitsemän päivittäistä Pietarin-junaa. Pietarin-henkilöliikenteen tasapuolista kehittämistä ovat vaatineet alueen kauppakamarit.
Ratasuunnitelmaa esiteltiin Saarijärvellä
Joensuun-Ilomantsin rata kunnostetaan ensi kesänä, myös tarvittavaa niukemmin varoin. Pohjois-Karjalassa aloitettu Porokylän-Vuokatin radan korjaus valmistuu tänä vuonna.
Koeluontoinen bioenergiajuna vie kantolastia Viitasaarelta Äänekosken kautta Jyväskylään talvella 2006. Biodieseltehdasta suunnitellaan (11.1.) Metsäliitto ja Vapo suunnittelevat polttoaineteholtaan 500 MW biopolttonestelaitosta. Se tuottaisi 200.000 tonnia liikenteen biopolttonesteitä vuodessa. Tuotantoa varten tarvitaan raaka-aineen hankintaketjua ja raaka-aineiden, apuaineiden ja tuotteiden varastointijärjestelmiä. Se vaatii myös mm. energiantuotantolaitoksen ja vesi- ja jätevesijärjestelmiä ja edellyttää ilmakaasutehtaan rakentamista. Raaka-aineena käytettäisiin hakkuutähteitä, kuorta ja haketta, jonkin verran peltobiomassaa ja tarvittaessa myös turvetta. Biomassan kokonaistarve täydellä kapasiteetilla on noin 4,1 TWh. Raaka-aine hankittaisiin keskimäärin alle 200 km säteeltä. Lopputuotteita ovat mm. diesel tai kerosiini ja nafta. Jos tehdas päätetään rakentaa, se sijoitetaan joko Kemiin tai Äänekoskelle tai molemmille paikkakunnille.
Pohjois-Savo: erot kuntien taloudessa kasvavat
Käyttötulojen kasvu jää käyttömenojen kasvua pienemmäksi, ja alijäämä kasvaa. Kuntien veronkorotuksista huolimatta verotulojen yhteismäärä on supistumassa. Samalla erot kuntien taloudessa lisääntyvät, sanoo Pohjois-Savon liiton hallintojohtaja Jarmo Muiniekka.
Liikenneministeriön ja VR Osakeyhtiön sopimus vapauttaa osan rataverkosta
Alalle Pieksämäeltä pyrkivän Proxion Oy:n vt. toimitusjohtaja Petri Puikkonen pitää tarjolla olevia reittejä liian sirpaleisina järkevän liikenteen hoitamiseen, kertoo Maaseudun Tulevaisuus. Puikkonen sanoo, ettei voi yrittäjänä ymmärtää "tällaisia päätöksiä, joissa monopolia suojellaan kynsin hampain".
(11.12. päivitetty 12.12.) Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen liiton valitukset Keski-Suomen maakuntakaavasta on hylätty korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Eteläportin massiivinen kauppakeskus jää rakentamatta Jyväskylän eteläpuolelle ja maakuntakaava voimaan ympäristöministeriön tekemin muutoksin. Keski-Suomen liitto oli merkinnyt maakuntakaavassa sähköistettäviksi hiljaisia rataosia, jopa yksittäisiä teollisuusraiteita ja nostanut rataosien luokituksia. KHO hylkäsi maakuntaliiton valitukset siitä, että ympäristöministeriö oli purkanut sen sähköistys- ja rataosamerkinnät.
Ähtävällä tienviitta osoittaa kohti Stubbia. Ähtävä (Esse) liitettiin vuonna 1977 Pietarsaaren maalaiskuntaan ja kuuluu nykyisin Pedersören (Pännäisten) kuntaan. Kuntaluku vähenee kuudella (7.12.) Kymmenessä kunnassa tehdään tammikuussa liitoksia. Kalajoki ja Himanka yhtyvät, Ylämaasta tulee osa Lappeenrantaa, Noormarkusta osa Poria. Loviisa, Pernaja, Ruotsinpyhtää ja Liljendal liittyvät yhdeksi kunnaksi. Vuoden 2009 alussa tehtiin 32 kuntaliitosta ja kuntien määrä väheneni 67:llä. Suomen 348 kunnasta kaksikielisiä on 43, kokonaan ruotsinkielisiä 19. Ruotsinkielisiä ovat manner-Suomessa vain Larsmo (Luoto), Korsholm (Mustasaari) ja Närpes (Närpiö). Muut ovat Ahvenanmaalla.
Baltia kääntää Venäjän-kurssiaan ennen pitkää käytännölliseksi, arvioivat Suomen Venäjä-tuntijat. Kuva Tallinnasta. On vain ajan kysymys (4.12.) On vain ajan kysymys, milloin Baltian maat alkavat suhtautua Venäjään pragmaattisesti, lausuu ulkoministeriön Venäjän yksikkö tiedotteessaan. Balttien kielitaito, kulttuurintuntemus ja laajat kontaktit tietävät, että suomalaiset jäävät suhteessa Venäjään armotta toisiksi. Vain joka 45. suomalainen puhuu venäjää. Maailmasta on vaikea löytää paikkaa, jossa merkittävä naapuri tunnetaan yhtä huonosti, ministeriön yksikkö lausuu. Jos Pariisi tai Lontoo olisivat yhtä lähellä kuin Pietari, suurin osa suomalaisista osaisi ulkoa kaupungin parhaat kadut ja kahvilat, ministeriön Venäjä-foorumista kokoama tiedote sanailee.
Viimeinen VR:n henkilöjuna (kuvassa) lähti Äänekoskelta syksyllä 1987. Tämäkin kaikkiaan 210 kilometrin rataosa vapautuu uusille henkilöliikenteen yrittäjille, jos kiinnostuneita löytyy. VR:lle 10 vuoden monopoli nykyiseen liikenteeseen "Muut rataosat" vapautuvat uusille yrittäjille (24.11.) Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR Osakeyhtiön tulee tehdä EU:n palvelusopimusasetuksen (PSA) mukainen sopimus henkilöliikenteen järjestämisestä, sillä rautatielaki on ristiriidassa PSA:n kanssa. Yksinoikeutta ei voida enää myöntää kansallisella lainsäädännöllä vaan siitä on tehtävä sopimus. LVM ja VR Oy tekevät sopimuksen rautateiden henkilöliikenteestä kymmeneksi vuodeksi. LVM asettaa VR:lle henkilöliikennettä koskevan julkisen palvelun velvoitteen. Vastineeksi VR saa yksinoikeuden henkilöjunaliikenteen harjoittamiseen niillä rataosilla, joilla se tällä hetkellä hoitaa kotimaan henkilöjunaliikennettä. Muille rataosille voi tulla muita yrittäjiä, ministeriö tiedottaa.
Lähiruokapiiristä on voinut tilata alueen tuottajilta mm. leipää, perunaa, sipulia, porkkanaa, omenaa, siitakesieniä, lampaanlihasäilykettä ja jauhoja. Toimintaa aiotaan laajentaa Muurameen lähiympäristöineen. Tutkija esittää Lieksan rajanylityspaikkaa
”Syrjäisillä seuduilla on pelkistetymmin näkyvissä monet yhteiskunnan muutokset, koska suuret massat ja joutava hälinä eivät estä olennaisen näkemistä”, Rannikko on kuvaillut tutkijan työtään. Hänet valittiin viime vuonna vuoden tieteentekijäksi. Venäläisten rajaviranomaisten suomalaisista kollegoistaan antama kuva oli pääosin myönteinen, samoin suomalaisten venäläisistä kollegoistaan. Haastatelluista suomalaisista liikemiehistä yksi sanoo, että suomalainen tullimies eroaa venäläisestä siinä, että venäläinen tekee työnsä rahasta, "suomalainen geeniperimällä".
Kuva: Norjan ulkoministeri Jonas Støre venäläisellä Boris Glebin raja-asemalla (The Norwegian Barents Secretariat).
Historioitsija vuoden 1809 rajasta: "Tornionlaakso jäi koipussiin" "Niin kuin kaikki olisi tapahtunut Tukholman ja Turun tai Tukholman ja Helsingin välillä", kummeksuu Lars Elenius, yksi kirjoittajista. Nils-Gustav Lundgren puolestaan arvioi, että Torniosta olisi yhtenäisessä Ruotsissa tullut Malmön ja ja Göteborgin veroinen 200.000-300.000 asukkaan keskus. Rajan myötä alueen ylle ”laskeutui kuoleman käsi ja koko Tornionlaakso jäi koipussiin.”
Viisi Norrbottenin kuntaa (2.9.) Viisi ruotsalaista kuntaa aikoo houkutella Alankomaiden asukkaita muuttamaan Tornionjokilaaksoon, kertoo Norrbottens Kuriren. Luontoa ja "suuria pintoja" uskotaan syötiksi, joka Hollannissa niellään. Kunnat ovat Övertorneå, Pajala, Överkalix, Kalix ja Haparanda. "Me tiedämme, että hollantilaisilla on mielenkiintoa Ruotsia kohtaan", sanoo lehden haastattelema Övertorneån elinkeinovastaava Stig Kerttu. Hän uskoo, että ahtaasti asutussa maassa torniojokilaaksolainen haja-asutus koetaan houkuttelevaksi. Alueella on avaran luonnon ohella valmiita asuintaloja, jotka ovat tyhjillään. Kampanja käynnistyy syyskuun 2.-3. päivänä.
Montako Savoa, Pohjanmaata, Karjalaa? (11.8.) Suomessa ei tarvita enää 19 maakuntaa. Ennen pitkää päädyttäneen noin kymmeneen, sanoo Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki verkkolehti Verkkoapilassa. Myös taantuma lisää tarvetta maakuntien suurentamiselle, sillä se tietää julkisen talouden kiristymistä. Tämä lisää rationaalisemman aluehallinnon tarvetta, Katajamäki sanoo.
(7.8.) Fäbodan uimarantaa Pietarsaaressa, lämpötila helteen pinnassa.
(10.7.) Akrobaattiryhmä Circo Aereo kierroksella pohjoisessa Keski-Suomessa. Tutkija: Alueellistamiskeskustelu on aikansa elänyttä (26.6.) Virastojen ja laitosten alueellistamista ei haluta ulottaa varsinaiselle maaseudulle lainkaan, todetaan Vaasan yliopiston Levón-instituutin tutkimuksessa. Alueellistamisessa asetetaan vastakkain pääkaupunkiseutu ja maakuntakeskukset, ja yksiköiden siirrosta kiistellään samoin perustein kuin 1960- ja 1970-luvuilla. Yksittäisten laitosten siirtämisen ja uusien etätyökampanjojen sijaan tarvitaan todellinen asennemuutos varsinaisten työpaikkojen säilyttämiseksi myös muualla kuin suurissa kaupungeissa. Se edellyttää maaseudun arvon tunnustamista ja konkreettisia sekä valtakunnallisia että paikallisia toimia. Vuosikymmenten hajauttamiskeskustelujen jälkeen on aika etsiä uusia ratkaisuja maaseudun kehittämiseen, sanoo tutkija Kari Leinamo. Hänen mukaansa jatkuvan keskittämisen sijasta tulee ottaa lähtökohdaksi toimintojen jatkuva alueellistaminen.
Kiteellä, Tohmajärvellä, Rääkkylässä ja Kesälahdella "krooninen vaiva on väestön väheneminen, korkea työttömyys ja heikko kuntatalous". - Autot odottavat Tohmajärvelle pääsyä Venäjän puolella kesällä 2003. Neljä rajakuntaa esittävät alueelleen rajoitettua viisumivapautta
Kunnat olisivat valmiita kokeiluun, jossa Keski-Karjalan seudun ja Sortavalan piirin alueen asukkaille annettaisiin vapaa matkustusoikeus toistensa alueille. Matkustusasiakirjaksi riittäisivät passi ja esimerkiksi paikallishallinnon tai poliisin antama todistus siitä, että kyseessä on alueen asukas. Kunnat esittävät kokeilua pääministerille toimittamassaan kirjeessä. Sen mukaan rajatoiminnot, logistiikka, alihankinta, ostosmatkailu ja turismi ovat jo nyt merkittäviä työllistäjiä mutta kehityksen esteenä ovat rajakäytännöt ja viisumipakko. Niiralan rajanylityspaikka Tohmajärvellä on itärajan toiseksi vilkkain tavaraliikenteen raja-asema. Matkustajaliikenteessä Niiralasta tehtiin viime vuonna 874.000 rajanylitystä. Venäläisiä oli noin 45 %.
|
Wlan-luettelo
Onko Marsissa elämää?
Elävää kuvaa Rutakon raitilta.
Destia tarjoaa liikkuvaa kuvaa Hailuodon ja Oulunsalon
väliä liikkuvilta lautoilta sekä lauttarannoilta.
Ylitornio: Ruotsin raja
Kirkkoniemi, "Norjan tärkein kylä" Työttömyydestä kärsivillä alueilla palkat nousevat samaa tahtia
kuin työvoimapulasta kärsivillä. Ongelmat Uudenmaan rekrytoinneissa synnyttävät
palkkapaineita kaikkialle. Tästä työttömyyttä ylläpitävästä mekanismista olisi päästävä
eroon, sanoo kansantaloustieteen professori.
Euroopan parlamentti julkaisi vuonna 2001 ainutlaatuisen selonteon
"yksityistä ja talouselämän viestintää sieppaavan maailmanlaajuisen järjestelmän olemassaolosta" Rataosuuksien sulkemishankkeista tehty pamfletti ei ilmestyessään (2005) kiinnostanut mediaa.
Silti sen taustavaikutus oli kiistaton. Vuonna 2006 loppuunmyyty kirja on ladattavissa ilmaiseksi.
Käytännöt Mitä on sensuuri? Kai Ekholmin internet-klassikko.
Helsingin Sanomien entisen pääkirjoitusten tekijän
mietteitä.
Asuntojen hintatietoja koskeva hakupalvelu käsittää nyt koko maan.
Ideat Äänekoskelaisen Vesa Mikkosen auto kulkee kotimaisella polttoaineella.
Harvaan asuttujen alueiden digiradio? Alle 30 MHz taajuudet ovat sekä haaste että mahdollisuus.
Uutislähteitä
Network Europe on kansainvälisten radioiden EU-hanke.
NNN (NAM News Network) toimii Malesiasta käsin.
Propaganda
Meidän jokapäiväinen propagandamme? United States Holocaust Memorial Museumin virtuaalinäyttely. Todellista elämää
Libanonilainen muusikko ja sarjakuvapiirtäjä Mazen Kerbaj kertoi
piirroksin, kuinka jännitys kävi päälle, kun pommituksiin tuli tauko. Sotaa seurasi
paluu tavalliseen elämään. Onko olemassakaan parempaa kuin tavallinen? Missä on Gammalsvenskby?
Ruotsin kansan hajaannus ulottuu ukrainalaiseen kylään. Konginkangas VR-konserniin kuuluvan Transpointin rekka törmäsi bussiin ja 23 henkeä kuoli. Onnettomuuden tutkintaan tehty animaatio. Äänekoski - Haapajärvi Jyväskylää ja Oulua yhdistävällä radan osalla (164 km) tavarajunien nopeus jää 40 kilometriin tunnissa. Video on Viitasaaren alueelta. Syntyminen (1970)
"Maasta olet sinä tullut" Charles Simondsin lyhytelokuvassa. Vuodenajat (1975)
Armenialaisen Artavazd Peleshyanin elokuva elämästä
luonnon kanssa, luontoa vastustaen, luonnosta huolimatta ja luonnon vuoksi. "Pieni Moskova"
Waldemar Krzystekin palkittu elokuva kurkottaa poliittisten rajojen yli. Se on tarina
neuvostovallan alla kielletyistä suhteista puolalaisten ja venäläisten välillä.
Kohtaus metrossa Metrolaulaja saa kiekaista Neuvostoliiton hymnin loppuun, mutta toinen isänmaallinen laulu on vierustoverille liikaa. Trying Things Out
Vicki Bennettin (People Like Us) arkistofilmeistä luoma kollaasi.
Kohtaus Kauppakeskus Mercado Central de Valencia marraskuussa 2009.
Auktoriteetin totteleminen
Annatko sähköiskun tuntemattomalle, jos saat määräyksen auktoriteetilta ja vaihtoehtona on kyseenalaistaa
tämän asema? Stanley Milgramin klassisessa kokeessa koehenkilöt tottelevat anonyymiä järjestelijää.
Miten paljon enempään pystyy hallinto paljon isommalla auktoriteetillaan, Milgram kysyi. (Penn State
on poistattanut verkosta videoleikkeet.)
Suomessa voi kuunnella perinteistä radiota digitaalisena lähinnä lyhytaalloilta.
R = solar X-rays ![]() Radiolla vastaanotettu kuva (pienennöksenä) TDF:n Montsinéryn lähetysasemasta. Digitalisoituna radio voi välittää äänen ohella kuvaa ja muuta dataa. ![]() Ero jonka kuulee:
RX: fi infoverstas
![]()
New Yorkissa toimiva WFMU arkistoi ohjelmansa, ja niitä voi kuunnella Internetistä itselleen sopivina aikoina.
Asemaa ylläpitävät vapaaehtoiset. Marginaaleihin ihastuneet blogit tulevat piirtäneiksi
kuvaa asioiden ytimistä.
Kiinan radio panostaa ulkomaanpalveluunsa lähes kaikin käytettävissä olevin keinoin.
infoverstas.fi
Julkaisija:
Omatuotantokuvista on saatavilla painokelpoisia kuvatiedostoja edulliseen hintaan. Sivuille voi linkittää eri
teemojen pohjalta: infoverstas ei vastaa ulkopuolisten linkkien sisällöstä. Mahdollisten URL-lyhenteiden alkuperä kannattaa tarkistaa. F-Secure tarjoaa linkkien turvallisuustarkastusta. © infoverstas ja tekijät Jos saavuit hakukoneen tai rss:n kautta, näet sivun ehkä epätäydellisenä. Yllä kuva koko sivusta. Täydelliseen sivuun pääsee kuvaa klikkaamalla.
|