(25.7.) Nykyisin Kanadassa asuva Pia vietti lapsuutensa kesiä Pietarsaaren Skatassa. Parikymmentä puukaupungiosan taloa avasi taannoin veräjänsä vierailijoille.

Skatan asukasyhdistys

Vuosi 40 sekunnissa

One year in 40 seconds from Eirik Solheim on Vimeo.

---

Lehti:

Sallan rautatie suljetaan

(16.7.) Liikenne lopetetaan Kemijärven - Sallan (Kelloselän) rataosalta vielä heinäkuussa, kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuus. Selityksenä on Sallasta 70 km:n päähän Kemijärvelle nouseva raakapuuterminaali. Sallan ja Kelloselän raakapuukuormauksen lakkauttaminen merkitsee lehden mukaan paikallisen puun kilpailukyvyn heikkenemistä.

Sallassa menetyksiä arvioidaan sadoiksituhansiksi euroiksi vuodessa. "Meistä tulee reservaatti”, lausuu kunnanjohtaja Kari Väyrynen (kuvassa). Hänen mielestään valtiovalta suosii Länsi-Lappia.

---

Kirjailija Anna Ahmatovan hauta Terijoen Komarovossa.

Pietarissa kootaan "sähköistä kirjastoa"
Terijoen historiasta

(15.7.) Venäjällä asuvat Kannaksen ja Terijoen historian harrastajat ovat perustaneet pienen elektronisen kirjaston, johon kokoavat vanhoja alueesta tehtyjä kirjoja. "Terijoen seudun elektroniseen kirjastoon" on jo skannattu kymmeniä vanhoja eri maissa julkaistuja kirjoja, myös Suomesta.

Terijoen sähköinen kirjasto

Helsingin sähkötöntä tilaa Suomenlinnassa.

Ahvenanmaan kunnissa
kulutetaan vähiten sähköä

(12.7.) Helsingissä kulutetaan Suomen kaupungeista eniten sähköä, kirjoittaa kunnat.net. Kuntaliitosten seurauksena seuraavat suurkuluttajat olivat viime vuonna Kouvola ja Lappeenranta. Kärjessä olivat myös Jämsä, Rauma, Oulu ja Porvoo sekä Espoo, Vantaa ja Imatra. Teollisuus kulutti 46 % Suomen sähköstä.

Vähiten sähköä kulutetaan Sottungassa, Kökarissa, Kumlingessa, Lumparlandissa ja Brändössä. Kaikki ovat saaristokuntia Ahvenanmaalla, jossa sähköä myös tuotetaan tuulivoimalla. Tiedot on julkistanut Energiateollisuus ry.

kunnat.net
Sottunga, pienin kuluttaja
Helsinki, suurin kuluttaja

Palava rakkaus kasvaa pellon laidassa.

(2.7.) Kaupunkilaisilla on vähemmän kiirettä kuin taajamien ulkopuolella asuvilla, kirjoittaa peppar.fi. Etelä-Suomen taajamissa asuvat eivät verkkolehden mukaan liioin tunne oloaan muita stressaantuneemmaksi. Maalla asuvat sen sijaan tuntevat olonsa hieman kaupunkilaisia stressaantuneemmaksi. Consumer Compassin tekemään tutkimukseen oli ottanut osaa 1500 henkeä, iältään 18-70-vuotiaita.

---

(1.7.) Yhdysvalloissa on uusi ilmiö, että uudet pikkufarmit ovat alkaneet tuottaa ruokaa paikalliseen tarpeeseen, sanoo Bill McKibben.

Slow Money Conference 2010 with Bill McKibben
McKibben: 350.org

(19.6.) Kesäpäivänseisauksen aikaan maanantaina 21.6. päivä on Pohjolassa pisimmillään.

---

(17.6.) Tehtaaseen mentiin töihin 150 vuotta. Siellä ovat olleet koneet, työkalut, pomo ja työtoverit. Kun kuluu vielä kymmenen vuotta, myös toimistot nähdään antiikkina, arvelee Seth Godin blogissaan.

"Goodbye to the office"

(13.6.) Sateisesta säästä huolimatta Pihtiputaalla ilmestyvä Kotiseudun Sanomat sai 50-vuotisjunansa täyteen matkustajia. Parisataa pihtiputaalaista kävi 12.6. kotiasemaltaan 78 km päässä Nivalassa. Junassa soittivat ja lauloivat päätoimittaja Heikki Jämsen ja kunnanjohtaja Erkki Nikkilä. - Kuva: rautatieharrastajat palauttivat Pihtiputaalle, nyt kotiseutuyhdistykselle, 20 vuotta sitten romukasasta pelastamansa aseman nimikyltin.

Ehdotus: Henkilöjunat Jyväskylän ja Oulun välille (Kotiseudun Sanomat, linkki lisätty 23.6.)
Kansanedustajan vastaus (Kotiseudun Sanomat, linkki lisätty 26.7.)

ComReg kaupittelee häiriöitöntä radiospektriä. Se on toisaalta valtameren ja toisaalta harvan asutuksen tuote, videossa sanotaan.

Irlanti: viranomainen kaupittelee taajuuksia

(8.6.) Irlannin taajuusviranomainen ComReg on jo jonkin aikaa aktiivisesti kaupitellut maan radiotaajuuksia uusien tekniikkojen ja palvelujen kokeilemiseen. Se tarjoaa langattomaan innovointiin kahta lisenssityyppiä - yhtä teknologiatesteihin, toista sellaisten palvelujen kokeilemiseen, joissa on mukana yleisöä tai muu kolmas osapuoli.

ComReg: Wireless Innovation
Test & Trial IRELAND

Valamo - Kannonkoski - Heinävesi

(3.6.) Ei vain paikkakunnan tai luostarin vaan myös kirkon ja valtion historiaa sivuttiin, kun Heinäveden luostarin munkit pitivät ensi kertaa panhidan (muistopalveluksen) Kannonkoskella sinne haudattujen evakkomunkkien muistoksi. Kannonkoski oli Valamon munkkien ensimmäinen evakkopaikka syystalvella 1939. Sinne myös päättyi 27 vanhan ja sairaan miehen sekä muutaman heitä seuraneen pyykkärinunnan vaellus.

Heinäveden munkkien matka Kannonkoskelle liittyi luostarin 70-vuotisjuhlaan. Munkit eivät olleet aiemmin käyneet edeltäjiensä haudalla. Panhida toimitettiin ukkosen jyrähdellessä. Arkkimandriitta Sergei kuvasi pikku puheessaan matkan tunnelmia liikuttaviksi.

Valamon munkkeja evakossa Kannonkoskella vuonna 1940. Lähde: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Valamon luostari (Heinävesi)
Valamon luostari (Valamon saari)
Uuden Valamon luostari (ortodoksi.net) (linkki lisätty 7.6.)

---

Kuka kuulisi kunnanjohtajaa?

(31.5.) Kunnanjohtaja kirjoittaa blogia kieli keskellä suuta, sanoo Kuntalehti. Sulkavan kunnanjohtaja lopetti kirjoittamisen, kun hänen viestinsä ei mennyt perille. Hankaluuksia seurasi varsinkin pohdinnoista, jotka olivat koskeneet kuntaliitoksesta tehtyä selvitystä. Se oli tulkittu lähes kuntaliitokseksi. Punkaharjun kunnanjohtajaksi siirtyvän Sami Sulkon mukaan verkossa voi kuitenkin tavoitella uusia asukasryhmiä, pääsee vuorovaikutukseen ja saa palautetta.

Enemmän tai vähemmän säännöllistä blogia pitävät Posion, Joutsan, Pelkosenniemen, Multian ja Hämeenkyrön kuntien sekä Lahden, Seinäjoen, Helsingin ja Jämsän kaupunkien johtajat. Viimeksi lähinnä muut kuin oman kunnan lukijat ovat heittäneet kiviä ja kylmää vettä Kyyjärven kunnanjohtajan niskaan tämän "työvoimapulaa, maahanmuuttopolitiikkaa ja polysentristä oikeutta" koskevan kirjoituksen vuoksi. Kunnanjohtaja Matti Muukkonen on taustaltaan tutkija.

Pihtiputaan eroava kunnanjohtaja Erkki Nikkilä sanoo Wiitasanomissa, että hallinto on saatu "sujuvasti sekaisin joka puolella", eikä kukaan tiedä, mihin suuntaan mennään. Hän ei usko enää palaavansa kunnanjohtajan hommiin.

Kuntalehti
Kunnanjohtaja Matti Muukkosen blogi Uudessa Suomessa
Eroava kunnanjohtaja: Vaatimukset kiristyvät mutta työkalut on viety (linkki lisätty 2.6.)
YLEn Areena: Erkki Nikkilä jättää kunnanjohtajan tehtävät (linkki lisätty 2.6.)

---

(28.5.) Venäjän talouskehitysministeriö on valmistellut lakipaketin, jossa ehdotetaan helpotuksia investointi- ja rakennusprojektien lupahakemuksiin, asiakirjojen määrän vähentämistä ja lupaprosessin nopeuttamista, kertoo Suomen Moskovan suurlähetystö. Myös eurooppalaisten standardien laajempaa hyväksymistä ehdotetaan. Taustalla on tarve houkutella maahan ulkomaisia sijoittajia ja parantaa investointi-ilmapiiriä, lähetystö sanoo uutiskirjeessään.

---

Pohjoismaiden ja Venäjän parlamentaarikot
keskustelevat Bergenissä energiasta

(25.5.) Pohjoismaiden neuvosto tapaa Venäjän duuman edustajia Bergenissä 25.-27.5. Asialistalla on erityisesti energiatehokkuus, tiedottaa norden.org. Kokousväki tapaa myös öljy-yhtiö Statoilin ja Bergenin yliopiston asiantuntijoita ja käy öljynporauslautalla. Parlamentaarikot ovat tavanneet aiemmin vuonna 2009 Hanti-Mansiiskissa.

"Pyöreän pöydän keskustelut edistävät vuoropuhelua Pohjoismaiden ja Venäjän parlamentaarikkojen välillä ja yksinkertaistavat yhteistyötä asioissa, joihin liittyy yhteisiä intressejä", sanoo Pohjoismaiden neuvoston presidentti Helgi Hjörvar. Kokouksessa käsitellään myös maiden välistä viestintää ja rajanylityksen esteitä. (Kuvassa Norjan rajamerkki, The Norwegian Barents Secretariat)

norden.org

Rautatiet - kehittämiskohde vai edunvalvonnan väline?

(20.5.) Maakuntien junaliikenteestä päätetään jatkossakin Helsingissä, eikä kilpailun avaamisen edellytyksiä selvittänyt työryhmä esitä maakuntien kiskobussi- tai kaukojunaliikenteen avaamiselle aikatauluja, kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuus (19.5.). Työryhmä kuitenkin kuuli kuntia ja maakuntia. Se toteaa raportissaan, että kiinnostusta paikallisen junaliikenteen lisäämiseen on olemassa. Alueelliset toimijat haluaisivat myös päätösvaltaa junaliikenteen tilaamiseen.

Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu kilpailuun varautuminen. Pienet ja kapeat ammattiliitot aikovat lehden mukaan nyt vaikuttaa seuraaviin hallitusneuvotteluihin niin, että suuntaus palaa entiselleen. Liitot ovat lähes 20 vuotta vastustaneet menestyksekkäästi uusien operaattorien tuloa vedoten mm. turvallisuuden vaarantumiseen. Ruotsissa mm. ostoliikenteen päätösvalta on alueellistettu.

Rautatieläisten liiton TNS Gallupilla teettämän kyselyn mukaan 57 % suomalaisista pitää julkisen liikenteen kilpailuttamista hyvänä asiana, lehti lausuu. Liitot eivät ole tuloksella elämöineet.

Longyearbyenin kylää Norjan Huippuvuorilla. (Kuva: The Norwegian Barents Secretariat, barentsphoto.com)

Harva haluaa muuttaa Norjasta pois

(12.5.) Ruotsissa on iso joukko asukkaita, joilla on aihetta juhlia maanantaina Norjan kansallispäivää, kertoo Ruotsin valtion tilastoviranomainen SCB. Kaikkiaan 2 % väestöstä (214.000 asukasta) on joko syntynyt Norjassa tai omaa norjalaisia juuria. Edan rajakunnassa joka kolmannella asukkaalla on norjalaiset juuret.

Harva norjalainen silti muuttaa Ruotsiin. Viime vuonna muuttajia oli 1.900. Samaan aikaan 1.500 norjalaissyntyistä muutti Ruotsista pois. Ruotsalaisia puolestaan muutti Norjaan 6.000. Norjasta poismuutto on SCB:n mukaan muutenkin melko vähäistä.

Edan rajakunta

Suojärven nuorisoa kylätiellä lähellä Kollaanjokea muutama vuosi sitten.

”Entisestä Suomen Karjalasta
vapaa talousalue”

(4.5.) Kansalaisjärjestö Karjalan Kongressin puheenjohtaja Anatoli Grigorjev esittää Pohjois-Laatokan seutua ja Karjalan Kannasta vapaaksi talousalueeksi, kertoo Suomen pääkonsulaatin Luoteis-Venäjän uutiskirje. Grigorjevin mukaan vapaan talousalueen status kehittäisi Suomen Neuvostoliitolle luovuttamia alueita myönteisesti ja ”lujittaisi Venäjän ja Suomen yhteisymmärrystä ja taloussuhteita.”

Suomen pääkonsulaatin uutiskirje
Karelia: Tourist information

Saarijärven-Haapajärven radalla raakapuuliikenne on kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut 280.000 tonniin. Kartan punaiset radat on korjattu tai korjataan, vihreiden tulevaisuus on avoinna. Video on Pihtiputaalta (Junalauta).

Ratojen lakkautuspuheet
on unohdettu - melkein

(30.4.) Liikenneministeriön työryhmä on tehnyt ehdotuksensa ”metsäteollisuuden logistiikkaongelmien helpottamisesta”. Metsäteollisuus ry:n, VR Yhtymä Oy:n, Elinkeinoelämän keskusliiton, liikenneministeriön ja liikenneviraston edustajat esittävät, että VR:n maksamaa ratamaksua alennettaisiin tilapäisesti ja etu siirrettäisiin kuljetusmaksuihin. Työryhmä esittää myös mm. terminaaliverkon kehittämistä ja metsäratojen liikennemäärien kasvattamista.

Metsäradoiksi selvitys lukee rataosat Huutokoski-Savonlinna (perusparannettu), Lieksa-Vuokatti (perusparannus valmistumassa), Kajaani-Ämmänsaari, Joensuu-Ilomantsi (osittainen korjaus alkamassa) sekä Äänekoski-Haapajärvi (pienen osan peruskorjaus alkamassa). Laman jälkeen raakapuukuljetuksiin odotetaan lisäystä ja samalla ruuhkia rataosille Riihimäki–Hämeenlinna/Lahti, Luumäki-Imatra ja Tampere–Parkano. Ruuhkia voitaisiin helpottaa panostamalla metsäratoihin.

Liikenneviraston muistio esittää kuitenkin tutkittaviksi ”puukuljetusten turvaamisen tehokkaita vaihtoehtoja”. ”Onko kokonaisuuden kannalta tehokkaampaa toteuttaa vähäliikenteisen radan tiettyyn tai tiettyihin kohtiin terminaalit siten, että koko rataosaa ei tarvitse perusparantaa”, muistio kysyy. Asia koskee mm. Pohjois-Pohjanmaata Keski-Suomeen yhdistävää Äänekosken-Haapajärven rataa. Saarijärven Kolkanlahteen on esitetty terminaalia. Sellainen maksaisi noin 10 % koko radan peruskorjauksesta. Asioita ei ole aiemmin esitetty vaihtoehtoisina.

Toisaalla Liikennevirasto ilmoittaa lopettaneensa Seinäjoen terminaalin ratasuunnitelman laatimisen, koska se on kohdannut paikallista vastustusta.

Liikenneviraston tiedote
Liikennevirasto: Seinäjoen raakapuunkuormausalueen ratasuunnittelu keskeytetty

Hallituksen ilmastopoliittisen neuvonantajan Oras Tynkkysen (vihr.) mukaan käsillä on Suomen historian suurin uusiutuvan energian edistämispaketti mutta "toki enempäänkin olisi mahdollista päästä".

Energiaomavaraisuus 40 prosenttiin?

(21.4.) Hallituksen ministerityöryhmä on päässyt sopuun uusiutuvan energian velvoitepaketin eli "risupaketin" sisällöstä. Uusiutuvan energian käyttöä on lisättävä EU:n vaatimuksesta. Se tapahtuu puuenergiaa, tuulivoimaa ja liikenteen biopolttoaineita kehittämällä. Toimien myötä energiaomavaraisuuden pitäisi nousta 30:stä lähes 40 prosenttiin. Tukien avulla "voitaisiin auttaa toteutumaan liki 10 miljardin euron investoinnit uusiutuvan energian tuotantomuotoihin Suomessa", hallitus sanoo.

Maahan tavoitellaan kolmea biodiesel-laitosta. Liikenteen biopolttoaineiden käyttö nousisi vuoteen 2020 mennessä 7 TWh:iin tavoitteena 20 % sekoitusvelvoite. Metsähakkeen käyttö on tarkoitus yli kaksinkertaistaa 25 TWh:iin. Kivihiiltä korvataan biopolttoaineilla. Luonnonsuojeluliiton mukaan esityksessä ovat myönteisiä ehdotukset puun energiakäytön lisäämiseksi.

Valtioneuvoston tiedote
Luonnonsuojeluliitto: Paketti nojaa liikaa ydinvoimaan
Aluetieteen professori: Mikroverkot unohdettiin (linkki lisätty 22.4.)
Maaseudun Tulevaisuus: Biotuki tuulelle, vaikka energia tulee metsistä (linkki lisätty 23.4.)

---

(20.4.) Kunta ja elinkeinoyhtiö ovat yrittäjille tärkeimpiä yhteistyötahoja, arvelivat Muhoksen kunnan kyselyyn vastanneet paikalliset yritykset. Ostopalvelujen ja kilpailutusten haluttiin kehittyvän tasapuolisesti, ja mm. liikuntapalveluja tuotettavan enemmän yrittäjävoimin. Kunnaltaan yrittäjät odottivat kannustavaa asennetta, "kuntaliitoksen kielteisiä vaikutuksia pelättiin ja perinteisesti vaadittiin virkamiehiä vaihtoon". Naapurikunnasta Oulusta palvelupaikkana mielipiteet jakautuivat. Vastaajista 40 % oli yksinyrittäjiä, enemmistö yli 50-vuotiaita ja 84 % palveluyrittäjiä.
Yhteenveto (Muhoksen kunta)

Harvan EU-maan rautatiekalusto pystyy liikkumaan Venäjän rataverkolla. Vanha suomalainen paikallisjuna kävi Petroskoissa syksyllä 1994. Kuva: Timo Laukkarinen

Valtion rautatieyhtiö suojaan myös itäliikenteen kilpailulta

(6.4.) Liikenteen turvallisuusviraston julkaisema tutkimus Suomen rautatiekuljetusmarkkinoista selvittää kiinnostusta kilpailun avaamista kohtaan mutta jättää Venäjän liikenteen käsittelemättä. Tutkimukseen haastatellut asiantuntijat ovat kuitenkin korostaneet, "että Suomen rautatiekuljetusmarkkinat kiinnostaisivat kansainvälisiä yrityksiä enemmän, mikäli Venäjän liikenne olisi avointa kaikille toimijoille."

Vuonna 2007 liikenneministeriö selvitti, mitä Venäjän rautatiekuljetusten avaaminen kilpailulle tietäisi. VR Cargo joutuisi tehostamaan toimintaansa ja tarkistamaan hinnoitteluaan. Kilpailu "parantaisi yhteiskuntataloudellista tehokkuutta, joka näkyisi välillisesti myönteisesti valtiontaloudessa". Teollisuusyritykset odottaisivat rahtihintoihin 15–20 % laskua. Työpaikkojen määrä kasvaisi, jos kilpailu lisäisi liikennettä, eivätkä rautatieyritykset voisi yleissitovien sopimusten vuoksi hakea kilpailuetua henkilökunnan kustannuksella. Selvityksen mukaan kilpailun avaamisella ei olisi vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Selvitys jäi ministeriön sisäiseen käyttöön, eikä sitä julkaistu.

Liikenteen turvallisuusvirasto: Suomen rautatiekuljetusmarkkinat

Kesällä 2006 kansanedustaja Maija Rask (sd.) heilutti liikenneministeri Huoviselta saamaansa punaista leikkiveturia Kemijärven yöjunan lakkautusta vastustaneessa torikokouksessa. Yöjunalle luvattiin jatkoa mutta VR lopetti sen syksyllä. Kevään vaaleissa Rask putosi eduskunnasta, samoin aiempi liikenneministeri. Vuoden päästä yöjuna palasi liikenteeseen.

VR:n omistajaohjauksesta ei haluta
julkista keskustelua

(31.3.) Liikenne- ja viestintäministeriö sekä ministeri Jyri Häkämiehen (Kok.) johtama Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto eivät halua julkista keskustelua VR:n omistajaohjauksesta. Ne ovat määritelleet VR-yhtymän kanssa tekemänsä muistion ”liikenteen ja palveluiden kehittämisestä” salaiseksi.

Sekä EU että alueet luovat paineita todellisen, ei vain nimellisen kilpailun avaamiseen. Marraskuussa hallitus kuitenkin antoi VR:lle kymmenvuotisen monopolin henkilöliikenteeseen. Siitä oli sovittu jo kesäkuussa tehdyssä muistiossa ilman julkista keskustelua ja ilman että kilpailun avaamista selvittävä työryhmä oli saanut työnsä valmiiksi. Muistio myös mieltää VR-yhtymän edut Venäjän yhdysliikenteessä Suomen kansallisiksi eduiksi hintaan katsomatta. Muistion liitteessä VR listaa näkemyksiään ratainvestoinneista.

Valtion omistajaohjausyksikkö
Kansanliike onnistui – yöjuna palasi Kemijärvelle (pilakuva)
Itä-Savo: Parikkalassa rautatieyhteys itään nähdään tärkeäksi
Irlanti: Rural community back on track as railway opens after 37 years

Seinäkirjoitus suomalaisessa kasvukeskuksessa.

ESR-hankerahan piti elvyttää

Suomessa on tuen jakajia
viiden Ruotsin edestä

(29.3.) Euroopan unionin EAKR- ja ESR-hankerahoja jaetaan kaudella 2007–2013 kaikkiaan 6,1 miljardia euroa. Rahalla oli alkuunsa peräti 125 jakajaa, kirjoitti Maaseudun Tulevaisuus joulukuussa 2008. Kevyemmällä koneistolla tuki päätyisi paremmin kohteisiin, arveli haastateltu hallitusneuvos. Isommassa Ruotsissa samoja tukia hallinnoimaan riitti kahdeksan maakunnallista yksikköä.

Tänä vuonna miljardituet valuvat Suomessa 42-reikäiseen sihtiin. Alla täydellinen luettelo tukien hallinnoijista:

Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Itä-Uudenmaan liitot, Satakuntaliitto, Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liitot, Etelä-Savon maakuntaliitto, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liitot, Kainuun maakunta –kuntayhtymä, Lapin liitto, Opetusministeriö, Opetushallitus, Liikennevirasto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Ympäristöministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Pirkanmaan, Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin ELY-keskukset, Tekes ja Finnvera.

Euroopassa tarvitaan rohkeutta valita konsensuksen ja innovoinnin välillä, Päivi Antikainen kirjoittaa. (Kuva: © European Union, 2010)

Suomen EU-edustuston ICT-vastaava:

Hiki virtaa, kun sana ei mene perille

(21.3.) Euroopalla on edessään kivinen tie, joka voi tuoda mieleen Rooman valtakunnan nousun ja tuhon. Voi arvuutella, mikä sivilisaatio lopulta vie voiton, kun talouskasvua luvataan Kiinaan ja Intiaan, kirjoittaa Suomen EU-edustustossa tietoyhteiskunta-asioista vastaava Päivi Antikainen. Hänen mukaansa Eurooppa ei enää pärjää entisillä eväillään.

Internetiä, facebookkeja ja youtubeja on Euroopassa pidetty harmittomina ja turhanpäiväisinä, Antikainen sanoo. Samalla tieto- ja viestintäteknologian (ICT) todellinen luonne on jäänyt huomaamatta. Tietoyhteiskuntaan uskovat ovat jo vuosia saaneet pyyhkiä hikeä otsiltaan vakuutellessaan muita teknologisen kehityksen voimasta.

"Kello käy, Eurooppa!"

Viitasaaren kaupunginjohtaja Jouko Räsänen, Audiator Oy:n kehityspäällikkö Jarmo Asikainen, Saarijärven kaupunginjohtaja Janne Kinnunen sekä kuntaliitosselvityksen ohjausryhmän puheenjohtaja Johannes Leppänen.

Suuri osa pohjoista Keski-Suomea yhdeksi kunnaksi?

Viitasaari, Saarijärvi ja kolme naapuria selvittävät mahdollisuudet liitokseen

(12.3.) Viisi pohjoisen Keski-Suomen muuttotappio- ja työvoimatappioalueen kuntaa (Saarijärvi, Viitasaari, Kannonkoski, Kyyjärvi ja Kivijärvi) selvittävät, voidaanko ne korvata yhdellä. Kolme muuta alueen kunnista (Karstula, Pihtipudas ja Kinnula) jättäytyivät selvityksen ulkopuolelle. Hankkeen alkutaivalta on esitelty Viitasaarella.

Saarijärven kaupunginjohtaja Janne Kinnusen mukaan nyt haetaan ratkaisua, joka palvelisi ja eheyttäisi koko laajaa harvaanasuttua aluetta. Mahdollinen tulos olisi verkostokunta, jossa on kaksi selkeää keskusta ja joukko taajamia.

Hankkeen vastaanotto eri kunnissa selviää elokuuhun mennessä, sanoo Audiator Oy:n kehityspäällikkö Jarmo Asikainen. Päätöksiä on luvassa aikaisintaan syksystä, ja kuntaliitos olisi mahdollinen aikaisintaan 2012.

Ohjaustryhmän kokouksen pöytäkirja (linkki lisätty 6.4.)

 

Professori:

Vesijalanjälki on hiilijalanjälkeä tärkeämpi

(10.3.) Vesivarannot ovat tärkeä globaali kysymys ja vesijalanjälki tärkeämpi kuin hiilijalanjälki, arvioi Åbo Akademin organisaation ja johtamisen professori Alf Rehn. Jos esimerkiksi Kiinan vedenkulutus jatkuu nykyisellään, sen vesivarat loppuvat 30 vuoden kuluttua, Rehn sanoo.

"Kannatan syvästi, että keskustellaan vesivaroista, juomaveden myynnistä ja muusta. En näe, että se olisi Suomelle radikaali ongelma ihan pian, mutta tämä on keskustelu, jota meidän täytyy alkaa käydä nyt", Rehn sanoo. Hän haluaisi nähdä Suomen johtavana vesimaana, koska sillä on parhaat vesivarannot ja -tekniikat.

Luovuusprofessorina tunnettu Rehn puhui maaseutustrategiasta Keski-Suomen "alueellisen maaseutuosion" päätösseminaarissa. Vesi nousi puheenaiheeksi yleisökysymyksestä.

Alf Rehn: Avoimuus ja läpinäkyvyys lisääntyvät (yrittajat.fi, linkki lisätty 15.3.)

 

Kansallisarkiston tutkimuskohteena

Ulkomaalaisten sotilaiden lapset 1940-1948

(8.3.) Kansallisarkisto alkaa selvittää ulkomaalaisten sotilaiden jälkeensä jättämien lasten kohtaloa Suomessa. Tutkimus koskee saksalaisten sotilaiden lapsia vuosilta 1941-46, ulkomaalaisten vapaaehtoisten lapsia 1940-45, neuvostosotilaiden ja -sotavankien lapsia 1941-45 ja valvontakomission jäsenten lapsia 1945-48.

Kaikkialla maailmassa ulkomaalaiset sotilaat ovat seurustelleet paikallisten naisten kanssa, joista osa on synnyttänyt heidän lapsiaan, arkistolaitos toteaa tiedotteessaan.

Arkistolaitoksen tiedote

Matkustajia lähdössä Pietariin. Lähiliikenteen juna Komarovossa.

Pietarin-junat halutaan maakuntiin

(9.2.) Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen liittojen sekä Hämeenlinnan, Lahden ja Kouvolan kaupunkien teettämä esiselvitys ottaa kantaa maakunnista lähtevän ulkomaanliikenteen puolesta. Rautateiden ulkomaanliikennettä lähtee tällä hetkellä vain Helsingistä. Esiselvityksen mukaan yksi Pietarin päivittäisistä junayhteyksistä voisi lähteä Oulusta, kaksi vuoroa Tampereelta, kolmas Toijalan kautta Turusta. Helsinkiin esitys jättäisi seitsemän päivittäistä Pietarin-junaa. Pietarin-henkilöliikenteen tasapuolista kehittämistä ovat vaatineet alueen kauppakamarit.